Oikealla suurennoksena etäisimmän kuvatun galaksin valoa 13,4 miljardin valovuoden päässä. Kuvan pisteitä suurin osa on galakseja. Kuva: Nasa
Oikealla suurennoksena etäisimmän kuvatun galaksin valoa 13,4 miljardin valovuoden päässä. Kuvan pisteitä suurin osa on galakseja. Kuva: Nasa

Veteraaniteleskooppi Hubble on käynyt teknisen suorituskykynsä rajalla.

Avaruusteleskooppi Hubble on kuvannut hyvin etäistä galaksia. Se on niin kaukana, että valo tästä sieltä on matkannut avaruudessa noin 13,4 miljardia vuotta Maahan.

Galaksin luettelonimi on GN-z11. Se on Otavan tähtikuvion suunnassa, mutta tietenkin mahdoton nähdä tavallisilla kaukoputkilla.

Toinen tapa kuvata galaksin etäisyyttä on, että Hubble kuvasi galaksin ”vain” 400 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Avaruusobservatorio Planck mittasi vuonna 2014 universumin iäksi 13,82 miljardia vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tähtitieteilijät sanovat, että he luottavat mittaukseen, koska he pystyivät analysoimaan kohteen valoa. Tällaisia spektroskooppisia arviointeja on yleensä vaikea tehdä etäisistä kohteista. Jos sen voi tehdä, on myös arvio galaksin etäisyydestä tarkka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

GN-z11:n koko on vain nelisen prosenttia kotigalaksimme Linnunradan koosta ja prosentti galaksimme tähtien massasta.

Löydöstä kertoo Astrophysical Journal ja Yhdysvaltain tähtitieteellisen seuran tiedote.

”Tämä on Hubblen huikein saavutus galaksien historian tutkimisessa”, sanoo tähtitieteilijä Pascal Oesch Yalen yliopistosta. Hän on yksi tutkimusraportin kirjoittajista.

Kun avaruusteleskooppi aloitti 1990-luvun alussa, tutkijat löysivät sen avulla ensiksi galakseja, jotka olivat yli seitsemän miljardin valovuoden päässä.

Tutkijat uskovat, että Hubble on nyt aivan sillä teknisellä rajalla, mitä se voi nähdä. Mutta ei hätää. Hubblen seuraaja on James Webb -avaruusteleskooppi, joka näkee melko varmasti vieläkin syvemmälle avaruuteen. Se on määrä lähettää avaruuteen vuonna 2018 .

James Webbin välineitä viritetään infrapunan alueelle. Sen avulla kaukoputki voi nähdä valoa, joka syttyi aivan ensimäisissä maailmankaikkeuden tähdissä. Tähtitieteilijät arvioivat, että ensimmäiset tähdet ovat noin 13,6 miljardin valovuoden päässä.

Tutkijat haluavat kovasti nähdä ne tähdet, jotka syttyivät ensiksi maailmankaikkeudessa ja myös ne olot, joissa ne ovat syntyneet. Tähdet olivat todennäköisesti jättitähtiä. Ne syttyivät kylmään kaasuun, joka silloin hallitsi maailmankaikkeutta.

Tähtien elinkaari oli lyhyt mutta kirjaimellisesti loistava. Tähdet tuottivat luhistuessaan ensimmäiset raskaat alkuaineet maailmankaikkeuteen. Ilman niitä meitäkään ei olisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla