Perhossumu erottuu yhä selvemmin Hubblen uudessa kuvassa. Edellisen kuvan Hubble otti samasta sumusta vuonna 1997. Kuva: Nasa/Esa
Perhossumu erottuu yhä selvemmin Hubblen uudessa kuvassa. Edellisen kuvan Hubble otti samasta sumusta vuonna 1997. Kuva: Nasa/Esa

Laajenevat kaasupilvet muistuttavat perhosen siipiä.

Perhossumu näkyy hohtavissa väreissä uudessa kuvassa, jonka avaruusteleskooppi Hubble otti kuulusta avaruuden kohteesta. Kuvassa korostuvat sumua laajentavat kaasut.

Perhossumun keskellä on kaksi tähteä, joista erkaantuu kaksi isoa sumua kuin perhosen siivet. Siitä nimi. Suihkujen nopeus on yli miljoona kilometriä tunnissa, kerrotaan Hubblen uutissivustolla.

Siipien laajentumisen vauhdista tähtitieteilijät ovat laskeneet, että sumu syntyi vain 1 200 vuotta sitten.

Edellisen kuvan perhossumusta otti Hubblen Wide Field Planetary -kamera 2 vuonna 1997. Uusi kuva on otettu Stis-kameralla, joka korjattiin avaruussukkulan huoltolennolla Hubblelle toukokuussa 2009.

Perhossumu tunnetaan myös nimellä PN M2–9, joka ehkä ei ole kovin runollinen. Kirjain M viittaa tässä Rudolph Minkowskiin. Hän on saksalais-amerikkalainen tähtitieteilijä, joka havaitsi sumun ensi kertaa vuonna 1947. Kirjaimet PN puolestaan viittaavat siihen, että M2-9 on planetaarinen sumu.

Laajenevat kaasut kielivät siitä, että sumun keskellä on tähti elinkaarensa loppuvaiheessa. Se on jo sylkenyt ulos uloimmat kerroksensa, mutta tähden ydin valaisee näitä jäämiä.

Mutta sumun keskellä on toinenkin tähti, pieni valkoinen kääpiö. Sumun siipimäinen muoto syntyy siitä, että nämä kaksi tähteä kiertävät toisiaan.

Valkoinen kääpiö kiertää kumppanitähteä ja vetää kaasuja eri suuntiin sen sijaan, että kaasu purkautuisi pallomaisena.

Ytimen tähdet kiertävät toisensa noin sadassa vuodessa.

Valkoinen kääpiö on vetänyt myös lähelleen isomman tähden kaasuja. Kaasuista syntyy niin iso kiekko tähtien ympärille, että se ulottuu 15 kertaa kauemmas kuin kääpiöplaneetta Pluton kiertorata on Auringosta.

Vaikka kiekko on kooltaan uskomattoman suuri, se ei erotu avaruusteleskooppi Hubblen uusissa kuvissa.

Lisää Hubblen kuvia avaruuden eri kohteista on Tiede-lehden galleriassa.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä