Altteimpia taudille ovat valkohäntäpeurat (kuvassa) ja mustahäntäpeurat. Tauti tarttuu myös hirviin. Kuva: Kimmo Taskinen
Altteimpia taudille ovat valkohäntäpeurat (kuvassa) ja mustahäntäpeurat. Tauti tarttuu myös hirviin. Kuva: Kimmo Taskinen

Hirvieläinten keskushermostoa rappeuttavaa näivetystautia havaittiin ensi kertaa Euroopassa viime vuonna. Se voi teoriassa tarttua ihmiseenkin.

Viime vuonna Norjasta havaittiin ensimmäiset hirvieläinten näivetystautiin eli cwd:hen sairastuneet eläimet koko Euroopassa.

Tauti on tarttunut Norjassa villipeuroihin ja kahteen hirveen. Maan lounaisosien tuntureilta tapetaan nyt koko luonnonvaraisten tunturipeurojen populaatio, noin 2200 eläintä, jotta tauti ei pääsisi leviämään.

Uhkana on, että tauti leviäisi myös poronhoitoalueelle ja sitä kautta Suomeen.

Suomen kaikki hirvieläinlajit ovat cwd-taudille herkkiä. Jos tauti pääsisi leviämään hallitsemattomasti, se voisi aiheuttaa vakavia seurauksia hirvieläinten populaatioissa ja vaarantaa porotalouden sekä metsästyksen.

Näivetystauti löydettiin Pohjois-Amerikasta ensi kertaa vuonna 1967, ja se on levinnyt siellä laajalle.

Cwd on sukua hullun lehmän taudille. Sen aiheuttaja on prioni eli väärin laskostunut proteiini, ei siis bakteeri tai virus. Tämä prioni kertyy eläimen aivoihin ja tuhoaa hitaasti eläimen keskushermoston.

Sairastunut eläin alkaa laihtua siitä huolimatta, että se syö, ja alkaa muuttua haluttomaksi ja apaattiseksi. Lopulta eläin kuihtuu ja kuolee tautiin.

Altteimpia taudille ovat valkohäntäpeurat ja mustahäntäpeurat. Tauti tarttuu myös tunturipeuroihin ja hirviin, kuten nyt Norjassa. Poro on tunturipeuran puolikesy muoto.

Tähän asti on ajateltu, että tauti ei voi tarttua ihmiseen. Kanadan ruokaturvallisuusviraston kokeissa tauti on nyt kuitenkin tarttunut makakeihin, jotka söivät sairastuneiden hirvieläinten lihaa.

”Havainto on tietysti huolestuttava, koska tautia tunnetaan luontaisesti vain hirvieläimistä. On ajateltu, että lajieste on voimakas. Mutta jos tauti tarttuu apinoihin, ei ole teoriassa mahdotonta, että se voisi tarttua myös ihmiseen”, kommentoi professori Antti Oksanen Evirasta.

Oksanen kuitenkin korostaa, että mitään viitteitä ihmistartunnoista ei ole.

Kanadalaiset tutkijat altistivat 18 makakia näivetystaudille eri tavoin. Viidestä sairastuneen eläimen lihaa syöneestä makakista kolme sairastui näivetystautiin, kuten myös ne apinat, joiden aivoihin ruiskutettiin suoraan tautia aiheuttavaa prionia.

Sen sijaan ne apinat, joihin hierottiin saastunutta materiaalia, eivät sairastuneet. Tällä mallinnettiin tilannetta, jossa metsästäjä käsittelee sairastuneen eläimen ruhoa ilman suojavarusteita.

Cwd eroaa hullun lehmän taudista siinä, että tautia aiheuttavaa prionia erittyy myös eläimen lihaan, sylkeen ja virtsaan. Prioni voi myös säilyä tartuntakykyisenä maaperässä erittäin pitkään.

”Jopa vuosikymmeniä”, sanoo Helsingin yliopiston hirvieläinsairauksien dosentti Sauli Laaksonen.

Prioni on siitä ikävä taudinaiheuttaja, että se ei tuhoudu kuumentamalla eikä oikein muutenkaan. Kyse kun ei ole elävästä pöpöstä vaan yksinkertaisesta valkuaisaineen pätkästä.

Prionin rakenne eroaa normaalista proteiinista siten, että se on erittäin vastustuskykyinen äärilämpötiloille, proteiineja hajottaville entsyymeille ja esimerkiksi desinfiointiaineille.

Prioni voi kulkeutua pitkälle sellaistenkin eläinten elimistössä, jotka eivät itse voi tautiin sairastua. Esimerkiksi raatoja syövät petolinnut voivat levittää tautia ulosteidensa kautta.

Vesilammikoista juovat peurat vastaavasti voivat levittää prioneja veteen, koska ne erittyvät eläimen sylkeen, virtsaan ja ulosteisiin. Hirvet voivat myös toisinaan syödä raatoja.

Taudin esiintymisalueella metsästäjien on syytä varoa sairaiden hirvieläinten hermokudosten ja imusolmukkeiden käsittelyä.

Pine
Seuraa 
Viestejä243
Liittynyt5.3.2012

”Hullun hirven tauti” tarttui kokeissa apinoihin

Villipeurojen ajaminen porojen tapaan aiteukseen ja lahtaaminen ei todennäköisesti tule hävittämään tautia. Paitsi että siinä menee lapsi pesuveden mukana eli menetetään kannan terveet yksilöt, jää aina merkittävä joukko sairaita yksilöitä eloon. Ne kun eivät kulje lauman mukana heikon liikuntakykynsä vuoksi vaan viettävät piilottelevaa elämää tiheiköissä. Tähän ongelmaan olisi kuitenkin olemassa helppo ja yksinkertainen ratkaisu. Palautetaan metsästäjien hävittämät suurpedot takaisin...
Lue kommentti
George Hanson
Seuraa 
Viestejä1434
Liittynyt13.11.2014

”Hullun hirven tauti” tarttui kokeissa apinoihin

Tauti on tarttunut Norjassa villipeuroihin ja kahteen hirveen. Maan lounaisosien tuntureilta tapetaan nyt koko luonnonvaraisten tunturipeurojen populaatio, noin 2200 eläintä, jotta tauti ei pääsisi leviämään. Tarkoittaako tämä, että sukupuuttoon häviävät sitten. Hirvet voivat myös toisinaan syödä raatoja. En ole aikaisemmin kuullutkaan. Miten yleistä on, että hirvet ovat raadonsyöjiä? Onko Norjassa mustahäntäpeuroja?
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1484
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5977
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Japetus kirjoitti: HuuHaata kirjoitti: Tietää mitä? Miten sekaisin pitää ihmisen olla, jos kuvittelee jotain tietävänsä vaikkapa jo Suomenkin 5 miljoonan ihmisen asioiden hoitamisesta? Ja aivan ei ne tkedäkkään, vaan esittää tietävänsä, koska nautinto hierarkioiden huipulla ei tule hyvin tehdystä työstä vaan todellisesta tai kuvitellusta ihmisten suorittamasta palvonnasta yli-ihmiseksi itsensä korottanutta kohtaan. Ja hienona ironian riemvoittona sinä kuvittelet tietäväsi tämän, miten 90-luvun...
Lue kommentti