Altteimpia taudille ovat valkohäntäpeurat (kuvassa) ja mustahäntäpeurat. Tauti tarttuu myös hirviin. Kuva: Kimmo Taskinen
Altteimpia taudille ovat valkohäntäpeurat (kuvassa) ja mustahäntäpeurat. Tauti tarttuu myös hirviin. Kuva: Kimmo Taskinen

Hirvieläinten keskushermostoa rappeuttavaa näivetystautia havaittiin ensi kertaa Euroopassa viime vuonna. Se voi teoriassa tarttua ihmiseenkin.

Viime vuonna Norjasta havaittiin ensimmäiset hirvieläinten näivetystautiin eli cwd:hen sairastuneet eläimet koko Euroopassa.

Tauti on tarttunut Norjassa villipeuroihin ja kahteen hirveen. Maan lounaisosien tuntureilta tapetaan nyt koko luonnonvaraisten tunturipeurojen populaatio, noin 2200 eläintä, jotta tauti ei pääsisi leviämään.

Uhkana on, että tauti leviäisi myös poronhoitoalueelle ja sitä kautta Suomeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomen kaikki hirvieläinlajit ovat cwd-taudille herkkiä. Jos tauti pääsisi leviämään hallitsemattomasti, se voisi aiheuttaa vakavia seurauksia hirvieläinten populaatioissa ja vaarantaa porotalouden sekä metsästyksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näivetystauti löydettiin Pohjois-Amerikasta ensi kertaa vuonna 1967, ja se on levinnyt siellä laajalle.

Cwd on sukua hullun lehmän taudille. Sen aiheuttaja on prioni eli väärin laskostunut proteiini, ei siis bakteeri tai virus. Tämä prioni kertyy eläimen aivoihin ja tuhoaa hitaasti eläimen keskushermoston.

Sairastunut eläin alkaa laihtua siitä huolimatta, että se syö, ja alkaa muuttua haluttomaksi ja apaattiseksi. Lopulta eläin kuihtuu ja kuolee tautiin.

Altteimpia taudille ovat valkohäntäpeurat ja mustahäntäpeurat. Tauti tarttuu myös tunturipeuroihin ja hirviin, kuten nyt Norjassa. Poro on tunturipeuran puolikesy muoto.

Tähän asti on ajateltu, että tauti ei voi tarttua ihmiseen. Kanadan ruokaturvallisuusviraston kokeissa tauti on nyt kuitenkin tarttunut makakeihin, jotka söivät sairastuneiden hirvieläinten lihaa.

”Havainto on tietysti huolestuttava, koska tautia tunnetaan luontaisesti vain hirvieläimistä. On ajateltu, että lajieste on voimakas. Mutta jos tauti tarttuu apinoihin, ei ole teoriassa mahdotonta, että se voisi tarttua myös ihmiseen”, kommentoi professori Antti Oksanen Evirasta.

Oksanen kuitenkin korostaa, että mitään viitteitä ihmistartunnoista ei ole.

Kanadalaiset tutkijat altistivat 18 makakia näivetystaudille eri tavoin. Viidestä sairastuneen eläimen lihaa syöneestä makakista kolme sairastui näivetystautiin, kuten myös ne apinat, joiden aivoihin ruiskutettiin suoraan tautia aiheuttavaa prionia.

Sen sijaan ne apinat, joihin hierottiin saastunutta materiaalia, eivät sairastuneet. Tällä mallinnettiin tilannetta, jossa metsästäjä käsittelee sairastuneen eläimen ruhoa ilman suojavarusteita.

Cwd eroaa hullun lehmän taudista siinä, että tautia aiheuttavaa prionia erittyy myös eläimen lihaan, sylkeen ja virtsaan. Prioni voi myös säilyä tartuntakykyisenä maaperässä erittäin pitkään.

”Jopa vuosikymmeniä”, sanoo Helsingin yliopiston hirvieläinsairauksien dosentti Sauli Laaksonen.

Prioni on siitä ikävä taudinaiheuttaja, että se ei tuhoudu kuumentamalla eikä oikein muutenkaan. Kyse kun ei ole elävästä pöpöstä vaan yksinkertaisesta valkuaisaineen pätkästä.

Prionin rakenne eroaa normaalista proteiinista siten, että se on erittäin vastustuskykyinen äärilämpötiloille, proteiineja hajottaville entsyymeille ja esimerkiksi desinfiointiaineille.

Prioni voi kulkeutua pitkälle sellaistenkin eläinten elimistössä, jotka eivät itse voi tautiin sairastua. Esimerkiksi raatoja syövät petolinnut voivat levittää tautia ulosteidensa kautta.

Vesilammikoista juovat peurat vastaavasti voivat levittää prioneja veteen, koska ne erittyvät eläimen sylkeen, virtsaan ja ulosteisiin. Hirvet voivat myös toisinaan syödä raatoja.

Taudin esiintymisalueella metsästäjien on syytä varoa sairaiden hirvieläinten hermokudosten ja imusolmukkeiden käsittelyä.

Pine
Seuraa 
Viestejä251

Villipeurojen ajaminen porojen tapaan aiteukseen ja lahtaaminen ei todennäköisesti tule hävittämään tautia. Paitsi että siinä menee lapsi pesuveden mukana eli menetetään kannan terveet yksilöt, jää aina merkittävä joukko sairaita yksilöitä eloon. Ne kun eivät kulje lauman mukana heikon liikuntakykynsä vuoksi vaan viettävät piilottelevaa elämää tiheiköissä.

Tähän ongelmaan olisi kuitenkin olemassa helppo ja yksinkertainen ratkaisu. Palautetaan metsästäjien hävittämät suurpedot takaisin säätelemään hirvieläinkantoja. Ne karsivat sairaat hirvieläinyksilöt tehokkaasti pois ennen kuin ne ehtivät levittämään tautia. Kaiken lisäksi ne tekevät sen aivan ilmaiseksi.

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1667

Tauti on tarttunut Norjassa villipeuroihin ja kahteen hirveen. Maan lounaisosien tuntureilta tapetaan nyt koko luonnonvaraisten tunturipeurojen populaatio, noin 2200 eläintä, jotta tauti ei pääsisi leviämään.

Tarkoittaako tämä, että sukupuuttoon häviävät sitten.

Hirvet voivat myös toisinaan syödä raatoja.

En ole aikaisemmin kuullutkaan. Miten yleistä on, että hirvet ovat raadonsyöjiä?

Onko Norjassa mustahäntäpeuroja?

Sisältö jatkuu mainoksen alla