Hunnipäällikkö Attila kylvää tuhoa Eugène Delacroix'n maalauksessa. Kuva: Wikimedia Commons
Hunnipäällikkö Attila kylvää tuhoa Eugène Delacroix'n maalauksessa. Kuva: Wikimedia Commons

Paimentolaiset pitivät kiinni elämänmuodostaan.

Rooman valtakuntaa 380–450-luvuilla ryöstelleistä hunneista elää yhä käsitys, että he olisivat yhdistyneet valtakunnaksi ja heidän päällikkönsä olisivat olleet kuninkaita. Aikalaislähteet eivät kuitenkaan anna tukea käsitykselle, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöskirja.

Historiankirjoitukseen vakiintuneet väitteet hunnikuninkaista ja -valtakunnasta liittyvät näkemykseen siitä, että hunnit olisivat omaksuneet paikallaan asuville yhteisöille ominaisen elämäntavan ja johtajuuden.

– Aiemmasta tutkimuksesta poiketen esitän, että hunnit eivät missään vaiheessa hylänneet paimentolaista elämäntapaansa, ensi viikolla väittelevä Päivi Kuosmanen sanoo yliopiston tiedotteen mukaan.

Hunnipäälliköt olivat paimentolaiselämäntavalle tyypillisiä väliaikaisia sotapäälliköitä.

– Puheet Attilasta hunnien kuninkaana ja hunnivaltakunnasta on aika hylätä, Kuosmanen esittää.

Myöhäisantiikin roomalaisten aikalaiskirjoittajien tekstit ja arkeologinen materiaali osoittavat, että hunnit saapuivat Euraasian aroalueilta Rooman valtakuntaan Tonavan suiston rajoille 300-luvun lopulla useina omatoimisina paimentolaisryhminä.

Ryhmät eivät missään vaiheessa muodostaneet tiivistä kokonaisuutta. Ryhmiä kylläkin yhdistyi suuremmaksi liittoutumaksi 430–440-luvuilla, mutta yhtenäisyys hajosi täydellisesti jo 450-luvun alussa. Tämä tosiasia kiistää väitteen yhtenäisestä hunnivaltakunnasta.

– Vain parin vuosikymmenen ajanjakso on liian lyhyt tuodakseen katetta puheille valtakunnan noususta ja olemassaolosta, Kuosmanen muistuttaa.

Hunniryhmät liittoutuivat muodostaakseen vahvempia sotajoukkoja ryöstöretkille Rooman alueille. Ryöstöretkien jälkeen tarve toimia yhtenäisenä kokonaisuutena ja keskitetyn johtajan alaisuudessa lakkasi. Ryhmät hajaantuivat jatkaakseen paimentolaista elämäntapaansa.

Myös joukkojen johdossa toiminut ylin sotapäällikkö menetti valtansa johtaa ja käskeä muita. Ryhmien hajaannuttua tällaiselle johtajuudelle ei enää ollut tarvetta eikä yhteisön jäsenten hyväksyntää.

– Hunnijoukkojen johdossa toimineista on historiankirjoituksessa käytettävä asemalle oikeutta tekevää nimikettä. Johtajat olivat sotapäälliköitä, eivät kuninkaita, Kuosmanen sanoo.

Vaikka Rooma yritti saada hunnit omaksumaan paikallaan asuville yhteisöille ominaisen johtamisjärjestelmän, se ei onnistunut. Vastahanka näyttää selittyvän hunnien paimentolaistaustalla.

– Tämä korostaa historiantutkimuksessa niukalti huomioitua ilmiötä: paimentolaisyhteisöt eivät tavoittele paikallaan asuville yhteisöille tyypillistä elämäntapaa, vaan haluavat säilyttää omansa niin pitkälti kuin mahdollista, Kuosmanen sanoo.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä