Testissä käytettyjä kuvia.
Testissä käytettyjä kuvia.

Näkeminen ja tarkkaavaisuus ovat aivoissa erillisiä.

Näkeminen ja tarkkaavaisuus  tuntuvat kietoutuvan tiukasti toisiinsa. Jos kiinnität huomiosi työpöydälläsi lepääviin saksiin, tulet tietoiseksi niiden yksityiskohdista, esimerkiksi oransseista kahvoista. Vastaavasti oranssit kahvat saattavat kiinnittää huomiosi saksiin.

Viime aikoina tutkijat ovat alkaneet epäillä, että nämä kaksi toimintaa ovatkin toisistaan erillisiä – ja nyt Max Planck –instituutin tutkijat japanilaisine kollegoineen saivat erillisyydestä ensi kertaa kokeellista näyttöä.

Ryhmä osoitti toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, että näköaistimuksia vastaanottavaa primääristä näköaivokuorta ohjailee nimenomaan huomio, ei tietoisuus.

"Tiesimme aiempien kokeiden perusteella, että tietoinen näköhavainto voi syntyä ilman huomion keskittämistä, toisaalta tarkkaavaisuuden ei tarvitse olla välttämättä tietoista", sanoo Masataka Watanabe Tokion yliopistosta. "Oli kuitenkin haaste osoittaa se kokeellisesti."

Tutkijat onnistuivat tässä yhdistelmäkuvien avulla. Koehenkilön toiseen silmään nopeasti väläytetty kuva teki kohteesta näkymättömän tai näkyvän, keskitti katsoja siihen huomionsa tai ei.

"Oli tärkeää, ettei koehenkilö joutunut raportoimaan itse, näkikö hän kohteen vai ei, koska se olisi suunnannut samalla huomion kohteeseen", Watanabe sanoo.

"Tulos yllätti meidät tutkijatkin", hän jatkaa.

Huomion kiinnittäminen lähes tuplasi skannerin rekisteröimän toiminnan näköaivokuorella, pelkkä kohteen näkyminen taas ei aiheuttanut mainittavaa reaktiota.

Tuloksella voi olla vaikutusta muun muassa tietoisuusteorioihin, joskin tutkijat muistuttavat, että koe on vasta ainoa lajissaan.

Tutkimuksen julkaisi Science.