Korva välittää virikkeitä aivoille. Kuva: Getty Images
Korva välittää virikkeitä aivoille. Kuva: Getty Images

On mahdollista, että huonon kuulon takia aivot saavat vähemmän virikkeitä tai kuormittuvat liikaa.

Kuulon alenema voi olla ensimmäisiä merkkejä myös älyllisen suorituskyvyn heikkenemisestä iän karttuessa.

Mitä huonommin siis kuulee, sitä suurempi todennäköisyys on, että kokee älyllisiä tai muistiin liittyviä vaikeuksia. Tähän viittaa Yhdysvalloissa tehty tutkimus.

Havaittu yhteys kuulon ja henkisten kykyjen väillä ei ole uusi. Jo kymmeniä vuosia sitten huomattiin ensimmäisen kerran, että huonokuuloisilla on useammin dementiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erään tuoreemman, kymmenen vuotta kestäneen seurantatutkimuksen mukaan huonokuuloisuuden aste ennakoi dementian riskiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lievällä kuulonalenemalla riski oli kaksinkertainen, kohtalaisella kolminkertainen ja vakavalla viisinkertainen.

Aivokuvauksissakin näkyy, että heikkokuuloisten kuuloaivokuori on pienempi ja heidän aivonsa kutistuvat nopeammin.

Ikään liittyvä huonokuuloisuus voi alkaa jo nelikymppisenä, mutta yleensä se on vanhempien ihmisten vaiva.

Myös uudessa, Brigham and Women’s Hospital -sairaalan tutkimuksessa kaikki osallistujat olivat täyttäneet jo 62 vuotta. Tuhannen miehen joukkoa seurattiin kahdeksan vuoden ajan, ja testejä tehtiin kolmeen otteeseen.

Osallistujat arvioivat noin kolmen vuoden välein itse omia henkisiä kykyjään. He kertoivat esimerkiksi siitä, olivatko huomanneet unohtelua, ajatuksen katkeilua tai vaikeuksia tehdä päätöksiä tai suunnitella asioita.

Kokemus oman henkisen suorituskyvyn takkuilusta ei välttämättä merkitse sitä, että älykkyystestit menisivät huonommin. Oma arvio voi kuitenkin kertoa ajattelukykyjen heikkenemisestä, ennen kuin se näkyy neuropsykologisissa testeissä.

Kävi ilmi, että lievään kuulon alenemaan liittyi 30 prosenttia suurempi riski kognitiiviseen heikentymiseen verrattuna siihen, että kuulisi normaalisti.

Kohtalainen kuulon alenema lisäsi riskiä 42 prosenttia ja vakava alenema 54 prosenttia.

Jos kuuloltaan vakavasti heikentyneet miehet käyttivät kuulolaitetta, riski pieneni. Se oli enää 37 prosenttia suurempi kuin normaalikuuloisilla.

Tämä tulos kuulolaitteiden käyttäjistä ei kuitenkaan ole tutkijoiden mukaan tilastollisesti merkitsevä. Siksi siitä ei voi päätellä luotettavasti, että laitteella voisi suojata älyllisiä kykyjään. Laitteen vaikutus saattaa myös jäädä vähäiseksi.

Kuulon ja kognition yhteydestä on hyvin vahvaa näyttöä melko pitkältä ajalta, kertoo erikoislääkäri Tytti Willberg Turun yliopistollisen sairaalan korvaklinikalta.

”Mutta kukaan ei ole pystynyt selittämään, mikä on syy- ja seuraussuhde”, Willberg kertoo.

Yhteiset syyt saattavat selittää yhteyttä. Esimerkiksi muutokset aivojen verenkiertoelinten toiminnassa tai immuunijärjestelmässä saattavat vaikuttaa aistimiseen ja muihin henkisiin toimintoihin samalla kertaa.

Yksi mahdollinen selitys on se, että kun ihmisen kuulo heikkenee, hän saa vähemmän älyllisiä virikkeitä ja siksi kognitio heikkenee.

Hän saattaa myös sulkeutua sosiaalisesti, mikä voi lisätä masennusta ja vaikuttaa sitä kautta älyn toimintoihin.

”Vanhuksia monesti kannustetaan virikkeelliseen päivätoimintaan. Mutta jos ihmisellä on hoitamaton kuulovika, jää virikkeiden hyöty vähäisemmäksi”, Willberg sanoo.

Asia voi mennä myös toisin päin. Kognitiivisten kykyjen heiketessä myös äänten käsittely aivoissa saattaa samalla heikentyä.

”Mekanismia ei osata sanoa tarkkaan.”

Mahdollisia mekanismeja voi olla se, että huono kuulo johtaa pinnistelyyn ja kognitiiviseen kuormitukseen. Se taas voi muokata aivojen hermoverkkoja uusiksi.

”Tällä hetkellä kiinnostavin tutkimussuunta on se, pystymmekö laadukkaalla kuulokuntoutuksella parantamaan ihmisten kognitiota tai hidastamaan sen laskua”, Willberg kertoo.

Asiaa on tutkittu sekä kuulokojeella että sisäkorvaistutteella.

”Lupaavia tuloksia on saatu, vaikka kiistattomasti hyötyjä ei ole pysytty toistaiseksi osoittamaan”, Willberg kertoo.

Käynnissä on kuitenkin isoja kansainvälisiä tutkimuksia, joissa asiaa on tarkoitus selvittää tarkemmin.

Huonon kuulon ja heikomman kognition yhteyttä on tutkittu lähinnä vanhemmista ihmisistä.

Kuitenkin kuulo-ongelmat voivat aiheuttaa vaikeuksia myös nuoremmille.

”Huonokuuloinen joutuu kovasti pinnistelemään ja käyttämään energiaa kuullakseen. Esimerkiksi monet työikäiset, joilla on lievä kuulon alenema, valittavat, että he ovat hyvin väsyneitä työpäivän jälkeen.”

Minijehova
Seuraa 
Viestejä8385

Kuulon huonomisessa harvoin on varsinaista rakenteellista syytä ja kuuloa saakin parannettua teknolääkinnällisin keinoin myös vanhana. Minä yhdistän kuulon huonomisen juuri kapasiteetin suojeluun, eli kaiken äänidatan käsittely syö liikaa resursseja, jos ei saa uusittua aivojensa kytkentöjä säännöllisesti.

Jepajee analysoi: "Minijehovan tapauksessa menetät kaiken. Sen takia hän etsii ihmisiä joilla ei ole mitään menetettävää. Normiguruilua. Gurut ovatkin kaikki psykopaatteja.

Pitää alistua parin vuoden intensiiviaivopesuun jotta kykenee edes etäisesti ymmärtämään hänen ylivertaisuuttaan. Hän ei anna mitään. Hän listaa tarpeesi."

Sisältö jatkuu mainoksen alla