Oikea nobelisti vuodelta 2007 eli Eric Maskin (oik.) ojensi biologian huumorinobelin Thomas Thwaitesille torstaina Harvardin yliopiston kampuksella. Thwaites tutki vuohien elämää ja kehitti tarkoitukseen proteesit, joiden avulla hän saattoi liikkua hieman vuohien tapaan. Kuva: BRIAN SNYDER / reuters
Oikea nobelisti vuodelta 2007 eli Eric Maskin (oik.) ojensi biologian huumorinobelin Thomas Thwaitesille torstaina Harvardin yliopiston kampuksella. Thwaites tutki vuohien elämää ja kehitti tarkoitukseen proteesit, joiden avulla hän saattoi liikkua hieman vuohien tapaan. Kuva: BRIAN SNYDER / reuters
Nobelisti Rich Roberts (oikealla) vuodelta 1993 ojentaa vuoden 2016 havaintopyskologian huumorinobelin japanilaiselle Atsugi Higashiyamalle. Hän tutki, miltä maailma näyttää kun sitä katsoo ylösalaisin omien jalkojen välistä. Kuva: BRIAN SNYDER / reuters
Nobelisti Rich Roberts (oikealla) vuodelta 1993 ojentaa vuoden 2016 havaintopyskologian huumorinobelin japanilaiselle Atsugi Higashiyamalle. Hän tutki, miltä maailma näyttää kun sitä katsoo ylösalaisin omien jalkojen välistä. Kuva: BRIAN SNYDER / reuters

IG-nobelit myöntää tieteen huumoriyhdistys tutkimuksista, jotka saavat ihmiset ensiksi nauramaan ja sitten ajattelemaan.

Vuohien seurassa Alpeilla elellyt britti on yksi tämän vuoden ig-nobelien voittajista. Huumorinobeleiksi sanotut palkinnot jaettiin torstaina Harvardin yliopistolla.

Eläintutkija Tom Thwaites valmisti itselleen proteesit, joilla hän tavoitteli sama asentoa kuin Alpeilla elävät vuohet. Thwaites yritti näin eläytyä eläimen kokemusmaailmaan.

Vuohikarjan parissa Alpeilla Thwaites kehitti mielestään syvän siteen erityisesti yhteen lauman vuoheen. Yhteenottojakin nähtiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Pureskelin rauhassa ruohoa, kun yhtäkkiä huomasin, että kaikki vuohet olivat lopettaneet ruuan mutustelun. En ollut huomannut jännitteitä. Kaksi vuohta alkoi puskea toisiaan sarvilla, ja olin joutua osaksi tappelua”, kertoi Thwaites BBC:lle, joka haastatteli häntä palkinnon jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuohimiehen kanssa biologian ig-nobelin jakoi toinen britti, Charles Foster. Hän on myös yrittänyt kokea luontoa eläimen näkökulmasta, muun muassa mäyrän, saukon, hirven ja ketun vinkkelistä.

Hupinobelit myöntää tieteellinen huumorilehti Annals of Improbable Research. Se saa maailmalta vuosittain tuhansia ehdotuksia palkinnon saajiksi.

Palkintojen idea on kertoa hauskoista ja oudoista tieteen tutkimuksista ja saavutuksista, jotka saavat ihmiset ensiksi nauramaan – ja sitten ajattelemaan.

Palkitut tutkimukset myös todella pohtivat maailman ilmiöitä ja ongelmia. Lähes kaikki on julkaistu vertaisarvioiduissa, tieteellisissä aikakauslehdissä.

Muut palkitut vuonna 2016:

Fysiikan palkinto meni kansainväliselle ryhmälle, joka tutki, miksi valkoliinaiset hevoset sietävät hyvin paarmoja ja miksi sudenkorennot ovat kiinnostuneita mustista hautakivistä. Tutkimuksen julkaisivat tiedelehdet Freshwater Biology ja Royal Societyn julkaisusarja B.

Kemian palkinnon sai saksalainen autotehdas Volkswagen. Se ratkaisi autojen päästöongelman kätevästi. Autot tuottivat vähemmän päästöjä silloin, kun niiden päästöjä testattiin.

Lääketieteen palkinto meni myös Saksaan. Ryhmä kutinan ja raaputuksen tutkijoita havaitsivat, että jos kehossa on kutinaa vasemmalla puolella, voi sitä lievittää katsomalla peiliin ja raaputtamalla kehon oikeaa puolta. Tai päinvastoin.

Psykologian palkinnon sai kansainvälinen ryhmä, joka kysyi tuhannelta valehtelijalta, kuinka usein he valehtelevat. Sitten tutkijat selvittivät, uskoivatko tutkijat itse noita vastauksia. Tutkimuksen julkaisi Acta Psychologica.

Rauhanpalkinnon saivat yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat työstä, jonka tieteellisen otsikko on vapaasti suomennettuna ”Muka-syvällisen roskapuheen havaitseminen ja vastaanotto.” Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Judgement and Decison making.

Kirjallisuuden huumorinobel meni Ruotsiin. Fredrik Sjöberg kirjoitti kolmiosaisessa elämäkerrassaan, kuinka hän saa mielihyvää kuolleiden ja elävien kärpästen kokoelmista.

Hedelmällisyyden palkinnon sai jo edesmennyt Ahmad Shafiq. Hän oli tutkinut eri kankaiden vaikutusta rottien sukupuolielämään. Shaqif puki rottia asuihin, joita oli tehty puuvillasta, villasta ja polyesterista. Shafiqin tutkimuksia julkaisi European Urology -tiedelehti.

Taloustieteiden palkinto meni Uuteen-Seelantiin. Markkinoinnin tutkijat Mark Avis, Sarah Forbes ja Shelagh Ferguson arvioivat eri kivien persoonallisia piirteitä myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Marketing Theory.

Havaintopsykologian ig-nobel meni Japaniin. Atsuki Higashiyaman ja Kohei Adachi selvittivät, miten erilaisena maailma näkyy, kun sitä tarkastelee kumartuneena ja katsoo jalkojen välistä.

Ig-nobeleja on jaettu jo vuodesta 1991. Huumorinobeleista on tullut perinne. Palkintojen jakoa odotetaan tietyissä tiedepiireissä innokkaasti. Palkinnot jaetaan syksyllä viikko-pari ennen kuin Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia kertoo oikeat Nobelin palkintojen saajat.

Oikeista Nobelin palkinnoista kerrotaan lokakuun ensimmäisellä viikolla. Palkinnot jaetaan seremoniassa Tukholmassa 10. joulukuuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla