Noin 23 miljoonaa vuotta sitten elänyt nykyisten hylkeiden edeltäjä muistutti saukkoa. Mark A. Klinglerin näkemys “kävelevästä hylkeestä”.
Noin 23 miljoonaa vuotta sitten elänyt nykyisten hylkeiden edeltäjä muistutti saukkoa. Mark A. Klinglerin näkemys “kävelevästä hylkeestä”.

Tutkijat löysivät ”puuttuvan linkin” eväjalkaisten evoluutiossa maanisäkkäistä vesieläimiksi.

Kanadalais-yhdysvaltalainen tutkimusryhmä löysi eväjalkaisten kantamuodon lähes täydellisen luurangon Kanadan arktiselta Devonin saarelta. Noin 23 miljoonaa vuotta vanha fossiili oli sopeutunut elämään sekä maalla että makeissa vesissä. Puijila darwiniksi nimetty laji on siis ”puuttuva linkki” eväjalkaisten evoluutiossa maanisäkkäistä ensin järvi- ja sitten merieläimiksi.

Eväjalkaisten yläheimoon kuuluvat nykyiset hylkeet, turkishylkeet, merileijonat ja mursut. Niillä kaikilla on räpylät, kuten myös tähän saakka vanhimmalla tunnetulla eväjalkaisten edeltäjällä. Nyt löydetyllä fossiililla on maapedon vahvat raajat eikä varsinaisia räpylöitä, vaan pikemminkin litistyneet varpaat, joilla se pystyi sekä uimaan että kävelemään. Puijila viihtyi ilmeisesti pääosin makeissa vesissä, mutta saattoi saalistaa myös merissä järvien talvisin jäätyessä.

”Löytämämme fossiili tukee teoriaa, jonka mukaan eväjalkaiset kehittyivät arktisilla alueilla”, sanoo tutkimusta johtanut Natalia Rybczynski Kanadan luonnontieteellisestä museosta.

Tutkimuksen julkaisi Nature.