Ampiainen, loistokultasiipi, punakukkajäärä, täplämittari, ruutukärpänen ja mantukimalainen viihtyvät Suomen suvessa. Kuva: Kimmo Taskinen
Ampiainen, loistokultasiipi, punakukkajäärä, täplämittari, ruutukärpänen ja mantukimalainen viihtyvät Suomen suvessa. Kuva: Kimmo Taskinen

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan tutkimuksesta tehtiin liioiteltuja päätelmiä.

Monet tiedotusvälineet uutisoivat, että hyönteiset uhkaavat kadota tykkänään tämän vuosisadan aikana. Väite perustui uuteen katsaustutkimukseen ja The Guardian -sanomalehden siitä tekemään juttuun, jossa haastatellaan toista tutkimuksen tekijää.

Nyt tutkimus Biological Conservation -lehdessä ja siitä tehdyt johtopäätökset ovat joutuneet kritiikin kohteeksi. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan ei voi väittää, että koko hyönteiskuntaa uhkaisi häviäminen vuoteen 2100 mennessä.

Uutisoinnin ja tutkimuksen puutteisiin kiinnitti huomiota ekologian tutkija ja Suomen luonnon toimittaja Riikka Kaartinen blogissaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Katsaustutkimuksen mukaan 40 prosenttia hyönteislajeista vähenee nopeasti ja kolmannesta uhkaa sukupuutto. Pääsyiksi tutkijat mainitsevat tehomaatalouden takia heikentyneet elinympäristöt ja pelloille levitetyt hyönteismyrkyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Johtopäätöksissään tutkijat kirjoittavat: ”Ellemme muuta tapaamme tuottaa ruokaa, hyönteiset kaikkineen ajautuvat sukupuuton tielle muutamassa vuosikymmenessä”.

Tutkijoiden mukaan hyönteisbiomassa vähenee 2,5 prosenttia vuodessa. Jos sama tahti jatkuisi, hyönteiset katoaisivat vuosisadan loppuu mennessä, päättelee toinen tutkijoista The Guardianissa.

Kaartisen mukaan päätelmien suurin ongelma on, että tutkimus keskittyi vain jo vähenevien hyönteispopulaatioiden tutkimiseen eikä sisältänyt vakaita ja kasvavia populaatioita.

Asetelma muistuttaa Kaartisen mukaan sitä, että ”tutkisi ihmislajin selviämistä, ja valitsisi tutkittavaksi ainoastaan kuolemansairaita potilaita”.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyry yhtyy kritiikkiin.

”Alkuperäisen tutkimuksen uutisoinnissa on oiottu mutkia ja tehty johtopäätöksiä, joita ei tutkimuksen perusteella voi tehdä”, Pöyry sanoo.

Tutkijat itsekin syyllistyvät liioitteluun päätelmässään, että kaikkia hyönteisiä uhkaa sukupuutto muutamassa vuosikymmenessä. Heidän aineistostaan ei voi sitä päätellä.

”Katsaustutkimukseen oli valittu vain tutkimuksia, joissa oli havaittu jonkin lajiryhmän taantuneen. Jos aineisto on valittu tällä tavalla, sitä ei voi yleistää kaikkiin hyönteisiin”, Pöyry sanoo.

Monissa maissa hyönteiset ovat todellakin taantuneet, mutta maailmanlaajuisia johtopäätöksiä niiden pohjalta ei voi tehdä.

”Tilanne on huolestuttava, mutta ei niin paha kuin uutisoinnissa väitettiin”, Pöyry sanoo.

Huoli maailman hyönteisten kohtalosta nousi, kun Saksasta kantautui hätkähdyttävä tieto kaksi vuotta sitten. Tutkijat olivat huomanneet, että sikäläisillä suojelualueilla lentävien hyönteisten biomassa oli romahtanut lähes 80 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä.

Myös Puerto Ricossa tiettyjen sademetsien hyönteisryhmien biomassa oli muutaman vuosikymmenen aikana huvennut 10–60-kertaisesti, kertoi toinen tutkimusryhmä viime vuonna.

Helsingin yliopiston metsäeläintieteen emeritusprofessori Kari Heliövaara ei usko hyönteisten joukkokatoon. Hän on tutkinut etenkin metsässä eläviä hyönteisiä.

”Hyönteiset häviävät huonosti maailmasta, koska ne ovat erittäin lisääntymiskykyisiä”, Heliövaara sanoo.

Pahimmaksi hyönteisten uhkaajaksi hän mainitsee hyönteismyrkyt, joita myös katsaustutkimuksen tekijät pitävät yhtenä pääsyyllisenä katoon.

”Jos myrkkyjen käyttö maataloudessa lopetetaan, hyönteiset palaavat erittäin nopeasti takaisin”, Heliövaara sanoo.

Tarkempaa tietoa koko maailman hyönteistilanteesta on Pöyryn mukaan luvassa. Maailmalla on meneillään useita tutkimuksia, joissa kartoitetaan taantuvien lajiryhmien lisäksi myös kasvavien ja vakaiden ryhmien määrät.

”Koordinoin valtakunnallista yöperhosseurantaa, ja sen aineisto on mukana kolmessa tutkimuksessa, jossa kootaan hyönteisten yksilömäärissä tapahtuneita muutoksia. Tällaisten tutkimusten perusteella voidaan oikeasti sanoa, mitä hyönteisille on tapahtumassa ympäri maailmaa”, Pöyry arvioi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla