Monilla apinoilla on häntä vaan ei ihmisapinoilla. Kuva: Shutterstock
Monilla apinoilla on häntä vaan ei ihmisapinoilla. Kuva: Shutterstock

Ihmisen sukulinja kadotti häntäntä 25 miljoonaa vuotta sitten.

Sellainen on lähes kaikilla nisäkkäillä hiirestä norsuun, mutta ihmisiltä ja muilta ihmisapinoilta se puuttuu – nimittäin häntä.

Uusi perimän tutkimus on tuonut valaistusta arvoitukseen, miksei ihmisellä ole tätä tasapainotteluun sopivaa raajaa. Meille jäi vain häntäluu vihjeenä siitä, että kaukaisilla esivanhemmillamme oli vielä jonkinlainen häntä.

Vielä vertaisarvioimaton tutkimus on julkaistu Arxiv-palvelussa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

New Yorkin yliopistossa työskentelevä jatko-opiskelija Bo Xia setvi apinoiden geenejä, joiden on jo aiemmin tiedetty näyttelevän osaa hännän muodostumisessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Xia löysi tbxt-geenistä lyhyen dna:n pätkän, jollainen on kaikilla ihmisapinoilla, mutta ei muilla kädellisillä. Kyseinen pätkä on hyppivä geeni, joka tunnetaan myös niin sanottuna alu-elementtinä.

Alut ovat yleisin osa ihmisen genomia ja muodostavat siitä noin kymmenen prosenttia. Niitä sanotaan toisinaan hyppiviksi geeneiksi, koska niillä on harvinainen kyky “hyppiä” uusiin paikkoihin perimässä.

Isokokoisen geeninpätkän hyppiminen tarkoittaa, että jokainen muunnos on hyvin todennäköisesti ainutlaatuinen. Siksi samanlaiset alu-elementit eliöillä ovat lähes varma merkki yhteisestä esi-isästä.

On tiedetty aiemmin, että tbxt-geenissä on koodi tietylle proteiinille, jonka muuntunut tuotanto aiheuttaa usein lyhytkasvuisia häntiä esimerkiksi hiirillä. Xian löytämä alu-elementti ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan kyseisen proteiinin tuotantoon.

Xia löysi kuitenkin pian alkuperäisen alu-elementin rinnalle toisen, ja yhdessä nämä kaksi hyppivää geeninpätkää näyttävät olevan ainakin osasyyllisiä häntämme puuttumiseen.

Tutkijat jatkoivat kokeita muokkaamalla sekä ihmisten kantasoluja että koehiirien perimää crispr-muokkauksella, jolla voidaan nopeasti poistaa tai lisätä geenipätkiä.

Selvisi, että ihmisen kantasoluissa häntään vaikuttavissa tbxt-geeneissä on kahta eri lähetti-rna:ta, pitkää ja lyhyttä. Hiirillä on luonnostaan vain pitkä muunnos.

Lähetti-rna on eräänlainen solun tuottama ohjepaketti, joka kertoo elimistölle, millaisia proteiineja elimistön tulee tuottaa.

Kun tutkijat testasivat hiirillä ihmisten lyhyempää rna-versiota, tulos vaihteli.

Jos hiirillä oli kaksi paria ihmisiltä lainattua lyhyttä versiota, ne eivät olleet elinkelpoisia. Jos taas hiirillä oli sekä pitkä että lyhyt versio, se vaikutti vain vaihtelevasti hännän pituuteen. Toisilla koehiirillä oli lähes normaali häntä ja toisilla taas hyvin lyhyt.

Tulos sai tutkijat päättelemään, että lyhyempi pätkä todellakin vaikuttaa hännän muodostumiseen.

Kuitenkin osalla hiiristä oli yhä lähes normaali häntä. Siksi tutkijat arvelevat, että myös muilla geeneillä täytyy olla osansa siihen, että olemme menettäneet häntämme.

Hyppivä geeninpätkä oli silti Xian mukaan silti todennäköisesti tärkeä tekijä hännän menetyksessä. Se tapahtui suurin piirtein samoihin aikoihin kun ihmisapinat erosivat muista kädellisistä yli 25 miljoonaa vuotta sitten, toteaa geneetikko Itai Yanai Science-tiedelehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla