Tutkimus tehtiin älypuhelinsovelluksen avulla. Osallistujille lähetettiin kysely viitenä satunnaisena aikana päivästä kolmen päivän ajan. Kuva: Wilhelm Hofmann
Tutkimus tehtiin älypuhelinsovelluksen avulla. Osallistujille lähetettiin kysely viitenä satunnaisena aikana päivästä kolmen päivän ajan. Kuva: Wilhelm Hofmann

Hyvien ja pahojen tekojen vaikutuksia ihmisten arjessa tutkittiin älypuhelinten avulla.

Käsityksiä oikeasta ja väärästä ja niiden vaikutuksia käyttäytymiseen on tutkittu lähinnä laboratoriokokein. Nyt tutkimus tuotiin tavallisen elämän keskelle kyselemällä ihmisten arkitilanteista älypuhelinten kautta. Tulosten mukaan ihmiset kiinnittävät eniten huomiota omiin hyviin tekoihinsa ja muiden pahoihin tekoihin. Omalla hyvällä teolla oikeutetaan myöhempää pahaa tekoa. Toisaalta hyvä teko houkuttelee myös sen kohdetta hyvään tekoon. Saksalaisten, yhdysvaltalaisten ja alankomaalaisten tutkijoiden tulokset julkaisi Science-lehti.

Wilhelm Hofmann Kölnin yliopistosta ja hänen työtoverinsa halusivat selvittää, antaisiko ihmisten normaaliarjessa tehty moraalitutkimus vastaavia tuloksia kuin laboratoriotutkimukset. He värväsivät koehenkilöiksi yli 1 200 18–68-vuotiasta yhdysvaltalaista ja kanadalaista.

Kunkin osanottajan poliittinen kanta ja uskonnollisuus selvitettiin kyselyin. Sitten heille annettiin älypuhelinsovellus, joka kysyi heiltä oikeaan ja väärään liittyvistä päivän tapahtumista.

Sovellus lähetti kullekin koehenkilölle viestin viitenä satunnaisena kellonaikana aamu- ja iltayhdeksän välillä joka päivä, kolmena päivänä peräkkäin.

Sovellus kysyi, oliko edellisen tunnin aikana tapahtunut jotain, joka oli koehenkilön mielestä oikein tai väärin, ja jos oli, pyysi häntä kuvailemaan sellaiset tapahtumat. Tapahtumaksi kävi oma teko, itselle tehty teko, sivusta seurattu teko tai muilta kuultu teko. Lisäksi koehenkilöä pyydettiin pisteyttämään tuntemuksiaan, joita tapahtuma herätti.

Jokin moraaliin liittyvä juuri sattunut tapahtuma oli vastaajien mielessä 29 prosentissa vastauskerroista.

Omalta kohdaltaan vastaajat raportoivat useammin hyviä kuin pahoja tekoja, olivatpa he tekijöinä tai kohteina. Sen sijaan he kertoivat kuulleensa useammin pahoista kuin hyvistä teoista. Tämä sopii aiempiin tuloksiin juoruilun vaikutuksista.

Raportoitujen hyvien ja pahojen tekojen osuuteen ei vaikuttanut olinpaikka eli se, oliko vastaaja julkisessa tilassa, kotonaan vai jonkun muun kotona.

Uskonnollisuus tai sen puute ei vaikuttanut raportoitujen omien tai muiden ihmisten hyvien tai pahojen tekojen määrään. Uskonnollisissa ihmisissä sekä hyvät että pahat teot kuitenkin herättivät voimakkaampia tunteita kuin uskonnottomissa.

Poliittiset käsitykset vaikuttivat siihen, miten tärkeänä piti tietyntyyppistä oikeaksi tai vääräksi katsomaansa käyttäytymistä. Liberaaleille tärkeimpiä olivat oikeudenmukaisuus, vapaus ja rehellisyys, konservatiiveille uskollisuus, kuuliaisuus ja halventamattomuus.

Eniten hetkellistä onnellisuudentunnetta tuotti toisen tekemä itseen kohdistuva hyvä teko. Eniten merkityksellisyydentunnetta elämään tuotti itse tehty hyvä teko.

Hyvän teon kohteena oleminen lisäsi todennäköisyyttä tehdä itse hyvä teko myöhemmin samana päivänä. Itse tehty hyvä teko kuitenkin vähensi todennäköisyyttä tehdä samana päivänä toinen hyvä teko ja lisäsi todennäköisyyttä tehdä paha teko. Toisten hyvät teot siis kannustavat, mutta omia käytetään lipsumisen oikeuttamiseen, tutkijat tulkitsevat.

Kaikki nämä tulokset sopivat siihen, mitä ihmisten moraalikäyttäytymisestä on laboratorioissakin havaittu. Tuli siis näytetyksi, että moraalitutkijoiden laboratoriotulokset pätevät myös ihmisten arkimaailmassa.

Hofmannin ja kollegoiden mukaan tämä rohkaisee hyödyntämään varsinkin hyvien tekojen tarttumistulosta käytännössä. Kannattaisi myös tutkia, voisiko jotenkin hillitä taipumusta oikeuttaa omia pahoja tekoja aiemmilla hyvillä, he huomauttavat.