Tutkimus tehtiin älypuhelinsovelluksen avulla. Osallistujille lähetettiin kysely viitenä satunnaisena aikana päivästä kolmen päivän ajan. Kuva: Wilhelm Hofmann
Tutkimus tehtiin älypuhelinsovelluksen avulla. Osallistujille lähetettiin kysely viitenä satunnaisena aikana päivästä kolmen päivän ajan. Kuva: Wilhelm Hofmann

Hyvien ja pahojen tekojen vaikutuksia ihmisten arjessa tutkittiin älypuhelinten avulla.

Käsityksiä oikeasta ja väärästä ja niiden vaikutuksia käyttäytymiseen on tutkittu lähinnä laboratoriokokein. Nyt tutkimus tuotiin tavallisen elämän keskelle kyselemällä ihmisten arkitilanteista älypuhelinten kautta. Tulosten mukaan ihmiset kiinnittävät eniten huomiota omiin hyviin tekoihinsa ja muiden pahoihin tekoihin. Omalla hyvällä teolla oikeutetaan myöhempää pahaa tekoa. Toisaalta hyvä teko houkuttelee myös sen kohdetta hyvään tekoon. Saksalaisten, yhdysvaltalaisten ja alankomaalaisten tutkijoiden tulokset julkaisi Science-lehti.

Wilhelm Hofmann Kölnin yliopistosta ja hänen työtoverinsa halusivat selvittää, antaisiko ihmisten normaaliarjessa tehty moraalitutkimus vastaavia tuloksia kuin laboratoriotutkimukset. He värväsivät koehenkilöiksi yli 1 200 18–68-vuotiasta yhdysvaltalaista ja kanadalaista.

Kunkin osanottajan poliittinen kanta ja uskonnollisuus selvitettiin kyselyin. Sitten heille annettiin älypuhelinsovellus, joka kysyi heiltä oikeaan ja väärään liittyvistä päivän tapahtumista.

Sovellus lähetti kullekin koehenkilölle viestin viitenä satunnaisena kellonaikana aamu- ja iltayhdeksän välillä joka päivä, kolmena päivänä peräkkäin.

Sovellus kysyi, oliko edellisen tunnin aikana tapahtunut jotain, joka oli koehenkilön mielestä oikein tai väärin, ja jos oli, pyysi häntä kuvailemaan sellaiset tapahtumat. Tapahtumaksi kävi oma teko, itselle tehty teko, sivusta seurattu teko tai muilta kuultu teko. Lisäksi koehenkilöä pyydettiin pisteyttämään tuntemuksiaan, joita tapahtuma herätti.

Jokin moraaliin liittyvä juuri sattunut tapahtuma oli vastaajien mielessä 29 prosentissa vastauskerroista.

Omalta kohdaltaan vastaajat raportoivat useammin hyviä kuin pahoja tekoja, olivatpa he tekijöinä tai kohteina. Sen sijaan he kertoivat kuulleensa useammin pahoista kuin hyvistä teoista. Tämä sopii aiempiin tuloksiin juoruilun vaikutuksista.

Raportoitujen hyvien ja pahojen tekojen osuuteen ei vaikuttanut olinpaikka eli se, oliko vastaaja julkisessa tilassa, kotonaan vai jonkun muun kotona.

Uskonnollisuus tai sen puute ei vaikuttanut raportoitujen omien tai muiden ihmisten hyvien tai pahojen tekojen määrään. Uskonnollisissa ihmisissä sekä hyvät että pahat teot kuitenkin herättivät voimakkaampia tunteita kuin uskonnottomissa.

Poliittiset käsitykset vaikuttivat siihen, miten tärkeänä piti tietyntyyppistä oikeaksi tai vääräksi katsomaansa käyttäytymistä. Liberaaleille tärkeimpiä olivat oikeudenmukaisuus, vapaus ja rehellisyys, konservatiiveille uskollisuus, kuuliaisuus ja halventamattomuus.

Eniten hetkellistä onnellisuudentunnetta tuotti toisen tekemä itseen kohdistuva hyvä teko. Eniten merkityksellisyydentunnetta elämään tuotti itse tehty hyvä teko.

Hyvän teon kohteena oleminen lisäsi todennäköisyyttä tehdä itse hyvä teko myöhemmin samana päivänä. Itse tehty hyvä teko kuitenkin vähensi todennäköisyyttä tehdä samana päivänä toinen hyvä teko ja lisäsi todennäköisyyttä tehdä paha teko. Toisten hyvät teot siis kannustavat, mutta omia käytetään lipsumisen oikeuttamiseen, tutkijat tulkitsevat.

Kaikki nämä tulokset sopivat siihen, mitä ihmisten moraalikäyttäytymisestä on laboratorioissakin havaittu. Tuli siis näytetyksi, että moraalitutkijoiden laboratoriotulokset pätevät myös ihmisten arkimaailmassa.

Hofmannin ja kollegoiden mukaan tämä rohkaisee hyödyntämään varsinkin hyvien tekojen tarttumistulosta käytännössä. Kannattaisi myös tutkia, voisiko jotenkin hillitä taipumusta oikeuttaa omia pahoja tekoja aiemmilla hyvillä, he huomauttavat.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä