Toisilla on varaa harhakäsityksiin omista kyvyistä. Kuva: Shutterstock
Toisilla on varaa harhakäsityksiin omista kyvyistä. Kuva: Shutterstock

Neliosainen amerikkalaistutkimus osoittaa, että sosiaaliluokka ja vauraus ruokkivat perusteetonta itsevarmuutta.

Hyväosaiset saattavat liioitella omia kykyjään, vaikka pärjäisivät testeissä aivan keskiverrosti, selvisi Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa.

Ylenpalttinen itsevarmuus ei kuitenkaan koidu haitaksi. Itseään parempina pitävät näyttävät uskottavammilta myös muiden silmissä.

Asia selvisi, kun neljä johtamistieteeseen, liiketalouteen ja ihmisen käyttäytymiseen erikoistunutta tutkijaa teki neljä erilaista tutkimuksta eri ihmisryhmillä. Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä julkaistut tulokset osoittavat, että yhteiskuntaluokka korreloi ihmisen itsevarmuuden kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yhteiskuntaluokan kaltaisen muuttujan vaikutusta käytökseen on vaikea selvittää, joten tutkijat lähestyivät asiaa monelta eri kantilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäisessä tutkimuksessa heillä oli käytössään hyvin laaja aineisto, peräti 150 000 meksikolaista pienyrittäjää. Nämä yrittäjät hakivat lainaa mikroluottoihin erikoistuneelta firmalta, ja luottohakemuksen osana he joutuivat tekemään erilaisia psykometrisiä testejä, joilla pyritään mittaamaan henkilön luotettavuutta ja luottokelpoisuutta. Tutkijat pystyivät hyödyntämään näitä testituloksia.

Psykometriseen arviointiin kuului muistitesti, jossa koehenkilöille näytettiin ensin yhtä kuvaa ja sitten toista. Heidän piti hoksata, ovatko kuvat identtisiä.

Henkilöiden tulotaso ja koulutustausta selvisivät hakemuksen yhteydessä. Lisäksi heitä pyydettiin määrittelemään itsensä sosiaalisessa hierarkiassa kertomalla, millä portaalla yhteiskuntaa he kokivat olevansa.

Lopuksi henkilöiden piti arvioida asteikolla yhdestä sataan, miten hyvin he kokivat muistitestissä pärjänneensä. Ykkönen tarkoitti, että he kokivat pärjänneensä huonommin kuin kaikki muut ja sadan valitseminen tarkoitti, että henkilö uskoi peitonneensa kaikki muut.

Tämä viimeinen kysymys oli lisätty lainanhakuprosessiin tutkimusta varten, eikä se vaikuttanut lainan myöntämispäätökseen mitenkään.

Selvisi, että enemmän tienaavat ja paremmin koulutetut pärjäsivät testissä muita paremmin, mutta eivät kuitenkaan niin hyvin kuin itse kuvittelivat.

Yhdestä kokeesta ei vielä voi paljoa päätellä, joten tutkijat laativat toisen koeasetelman. Tällä kertaa testissä oli yli kaksi sataa yliopisto-opiskelijaa Virginian yliopistosta, jossa tutkimuksen tekijöihin kuulunut Peter Belmi toimii johtamistaidon ja organisaatiokäyttäytymisen apulaisprofessorina.

Opiskelijoilta tiedusteltiin heidän vanhempiensa koulutusta ja tulotasoa sekä kysyttiin, mihin yhteiskuntaluokkaan he kokevat kuuluvansa. Sitten he osallistuivat 15 kysymyksen tietovisaan.

Jälleen kävi niin, että niin sanotusti paremmista perheistä tulevat kokivat pärjänneensä testissä muita paremmin, vaikka näin ei ollutkaan.

Kolmannessa kokeessa vastaava testi tehtiin 1 400 osallistujalle verkon kautta, ja tulokset täsmäsivät taas.

Viimeiseksi tutkijat järjestivät kuvitellun työhaastattelutilanteen, johon kutsuttiin aiemmin tietovisatestissä olleet yliopisto-opiskelijat.

Jokaista opiskelijaa haastateltiin kuvitteellista työpaikkaa varten ja haastattelut videoitiin. Koehenkilöiden suoriutumista arvioimaan värvättiin 900 ulkopuolista ”tuomaria”, jotka katsoivat videot ja antoivat arvionsa siitä, miten hyvin henkilöt haastattelussa pärjäsivät.

Lopputulos oli, että ne, jotka olivat aiemmin liioitelleet osaamistaan, näyttivät arvioijien mielestä myös vakuuttavammilta työhaastattelutilanteessa.

”Keskiluokkaiset ihmiset on sosiaalistettu erottautumaan muista ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja mielipiteitään itsevarmasti, vaikkeivät he välttämättä tuntisikaan asioita tarkasti. Työväenluokassa taas arvostetaan nöyryyttä, aitoutta ja oman asemansa tunnistamista hierarkiassa”, tohtori Belmi kärjistää yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksesta voisi halutessaan vetää pitkälle viedyn johtopäätöksen, että omia kykyjään liioittelemalla pääsee pitkälle ja hyväosaiset pääsevät aina pälkähästä, vaikka olisivat epäpäteviäkin.

Yhteiskuntaluokkia ja identiteettiä Chicagon Northwestern -yliopiston johtamiskorkeakoulussa tutkiva Rebecca Carey huomauttaa The New York Timesin jutussa, että kuvitteellinen työhaastattelu ei välttämättä heijasta tosielämää.

”Tutkimus osoittaa silti johdonmukaisesti, että yhteiskuntaluokka on yhteydessä liialliseen itsevarmuuteen”, Carey sanoo. Hän lisää, että muissakin tutkimuksissa on havaittu hyvin itsevarmojen ihmisten näyttävän pätevämmiltä muiden silmissä.

”Alemmissa yhteiskuntaluokissa virheiden hinta on suurempi”, Carey pohtii syytä itsevarmuuden ja luokkaerojen yhteyteen.

Keijona
Seuraa 
Viestejä21182

Mutta usko itseensä tai ideologiaankin  muuttaa mustan valkoiseksi, totuuden valheeksi, tyhmyyden viisaudeksi.

Ihan sama juttu kun jokapuolella matrataan naisten aseman parantamisesta yhteiskunnassa , vaikkatodisteet osoittaa että miehillä ja pojilla  on enemmän vakavia ongelmia yhteiskuntaan sopeutua, joten yhteiskunta on nyt jo  naisille  soveliaampi, siis naismaisempi.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

  • ylös 14
  • alas 20
Sisältö jatkuu mainoksen alla