Sukimisella on voimakas vaikutus reesusmakakien hyvinvointiin. Kuva: Lauren Brent
Sukimisella on voimakas vaikutus reesusmakakien hyvinvointiin. Kuva: Lauren Brent

Statuksen muutos ryhmässä muuttaa myös immuunipuolusta, osoitti apinatutkimus.

Yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevat sairastavat keskimäärin enemmän ja kuolevat nuorempina kuin hyväosaiset. Yhdysvalloissa köyhien eliniänodote on yli kymmenen vuotta lyhyempi kuin rikkaiden. Suomessa ero on samaa luokkaa: vuonna 2011 ylimmän tuloviidenneksen elinodote oli miehillä 12,5 ja naisilla 6,8 vuotta pidempi kuin alimman.

Syiksi on esitetty huono-osaisten saamaa kehnompaa terveyden- ja sairaanhoitoa sekä epäterveempiä elintapoja, kuten tupakointia, liikkumattomuutta ja huonompaa ruokaa.

Nyt yhdysvaltalaistutkijat osoittivat Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että pelkkä asema riittää peukaloimaan immuunijärjestelmää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkija Noah Snyder-Mackler Emoryn yliopistosta kollegoineen selvitti asiaa 45 reesusmakakinaaraan avulla. Tutkijat jakoivat ne yksitellen viiden naaraan ryhmiin ja seurasivat vuoden ajan, millaiseksi niiden hierarkia muodostui ja miten ne kohtelivat toisiaan. Niistä otettiin myös solunäytteitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kävi ilmi, että korkea-arvoisen ja surkea-arvoisen naaraan immuunisoluissa oli eroja. Arvostetuilla naarailla oli enemmän tietyn tyyppisiä tappajasoluja, jotka purevat nopeasti virusinfektioihin.

Alempiarvoiset naaraat puolestaan tuottivat enemmän sytokiineja, jotka reagoivat bakteereihin.

Tutkijat jäljittivät eroa geeneihin asti. He tarkastelivat noin 9 000 geenin toimintaa, ja paljastui, että lähes 2 000 tappaja- ja auttajasoluihin vaikuttavaa geeniä ilmeni eri tavoin eri sosiaalisessa asemassa olevien apinoiden soluissa.

Kun solureaktioita testattiin laboratorioviljelyin, osoittautui, että huonompiosaisen naaraan solut tulehtuivat herkemmin.

Tämä voisi selittää, miksi huono-osaisilla on enemmän tulehdussairauksia kuten diabetesta, sanoo tutkijaryhmään jäsen Luis Barreiro Montrealin yliopistosta tiedotteessa.

Voimakas tulehdusreaktio on hyödyksi akuutteja tartuntoja vastaan, Barreiro lisää. Hallitsemattomana ja jatkuvana se voi olla elimistölle vahingollinen.

Tutkimus ei päättynyt tähän, vaan seuraavaksi tutkijat panivat apinapakan sekaisin eli jakoivat ryhmät uudelleen. Korkea-arvoiset menettivät asemansa, ja huono-osaisten paikkaa hierarkiassa korotettiin.

Kunkin apinan sosiaalista asemaa oli helppo manipuloida, sillä uusi tulokas joutui aina ryhmän pahnanpohjimmaiseksi. Näin saatiin tutkituksi, miten asema vaikuttaa elimistöön.

Ilmeni, että immuunisolujen toiminta muuttui aseman mukaan. Entisen huono-osaisen geenit alkoivat nyt toimia kuin hyväosaisen.

Tutkijoiden mukaan tulos on vahva näyttö myös sen puolesta, että sosiaalinen asema aiheuttaa terveyseroja eikä toisinpäin.

Terveyden kannalta olennaista näyttää olevan sosiaalinen tuki. Tämä paljastui, kun tutkijat vertasivat solunäytteiden tuloksia naaraiden käyttäytymiseen.

Kun naaraan asema koheni, sen seura kiinnosti enemmän ja sen turkkia suittiin enemmän.

Hierarkia alarappuselle joutuneita naaraita kiusattiin eniten ja sukiminen jäi olemattomiin. Kumpikin ilmiö on omiaan lisäämään stressihormonien pitoisuutta.

Apinanaarailla tiheä sukiminen ennusti hyvää vastustuskykyä jopa paremmin kuin hyvä asema.

“Vaikka ahdistelu on rankkaa, vielä rankempaa on se, ettei ole olkapäätä, jota vasten itkeä sitä”, selitti stressitutkimuksen uranuurtaja, professori Robert M. Sapolsky Snyder-Macklerin tuloksia kommentoivassa Näkökulma-artikkelissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla