Kaksoset erottuvat ultraäänikuvassa. Kuvan kaksoset on kuvattu raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Kuva: DR NAJEEB LAYYOUS / SCIENCE PHOTO LIBRARY
Kaksoset erottuvat ultraäänikuvassa. Kuvan kaksoset on kuvattu raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Kuva: DR NAJEEB LAYYOUS / SCIENCE PHOTO LIBRARY

Kun alkio jakautuu, geeneihin jää ikään kuin paljastava leima kaksosesta, vaikka tämä katoaisi.

Identtiset kaksoset saavat alkunsa, kun hedelmöittymisen jälkeen alkio jakautuu kahtia. Tästä jakautumisesta jää ihmisen perimään pysyvä jälki, selvisi nyt ensimmäistä kertaa tuoreessa tutkimuksessa.

Kenen tahansa dna:sta voidaan siis nähdä, onko hänellä identtisiä sisaruksia tai onko hänellä joskus ollut: vaikka sisaralkion elämä olisi sammunut jo kohdussa, tämän syntymättömän haamukaksosen muisto näkyy eloon jääneen sisaruksen perimässä.

Löydöksestä kerrotaan Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Noin kolme tuhannesta luonnollisesta raskaudesta tuottaa identtisiä kaksosia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Identtisten kaksosten syntyminen on yksi harvoista ominaisuuksistamme, joihin geenit eivät vaikuta juuri ollenkaan. Nyt olemme ensimmäistä kertaa löytäneet ihmisillä tästä kertovan biomarkkerin”, sanoo tutkimusta johtanut professori Dorret Boomsma Hollannin kaksos­rekisteristä tutkimuksen tiedotteessa.

Vrije Universitet -yliopisto luotsasi tutkimuksen, joka selvitti yhteensä 6 000 kaksosen niin sanotun epigeneettisen profiilin.

Ihmisen perimä ja ominaisuudet on koodattu dna:han, mutta dna:n päällä kulkee myös niin sanottu epigenomi. Se tarkoittaa sitä, että geeneissä on tavallaan eräänlaisia kemiallisia tarralappusia, jotka säätelevät geenien toimintaa.

Nämä kemialliset lappuset elävät ja muuttuvat ihmisen elämän aikana esimerkiksi ympäristön vaikutuksesta.

Täsmällisemmin puhutaan geenien metylaatiosta.

Identtisten kaksosten perimästä löydettiin nyt siis tällaisia ainutlaatuisia metylaation muutoksia. Muutokset näyttävät kaikilla kaksosilla olevan samantyyppisiä, ja ne juontuvat jostain, joka on tapahtunut kohdussa.

”Identtiset kaksoset poikkesivat muista yli 800 metylaatiokohdan osalta”, sanoo epigenetiikkaan erikoistunut akatemiatutkija Miina Ollikainen Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Ollikainen oli mukana tutkimuksessa yhdessä kaksostutkimuksen uranuurtajan, professori Jaakko Kaprion kanssa.

Tutkituista koehenkilöistä 1 700 oli suomalaisia, osana Kaprion keräämää kaksoskohorttia.

”Kun alkionkehityksen varhaisvaiheessa syntyy kaksi kehityskelpoista alkiota – kaksi eri ihmistä – siitä jää jälki. Tätä tapahtumaa voidaan nyt tarkastella nykyhetkestä taaksepäin”, Kaprio kertoo.

Tutkimuksessa kaksosille ominaiset metylaatiomuutokset löytyivät pääosin kromosomien keskialueilta, mutta myös kromo­somien päissä eli telomeereissa havaittiin muutoksia.

Muutoksia nähtiin alueilla, jotka ikään kuin säätelevät sitä, miten tiukasti elimistön solut ovat kiinni toisissaan. Tämä voisi selittää, miksi alkio jakautuu kahtia.

Geenien metylaation muutokset voisivat myös paljastaa, miksi identtisillä kaksosilla esiintyy tietyntyyppisiä sikiövaurioita useammin­ kuin muilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla