Hammaslääkäriopiskelijoiden hoitovirheet lisääntyivät, kun he operoivat ahdistuneen ihmisen hiellä hajustettua nukkea.
Hammaslääkäriopiskelijoiden hoitovirheet lisääntyivät, kun he operoivat ahdistuneen ihmisen hiellä hajustettua nukkea.

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

Ihminen voi ehkä haistaa toisen ihmisen pelon. Italialaisten ja norjalaisten tutkijoiden kokeessa hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän hoitovirheitä, kun he operoivat ahdistuneen ihmisen hiellä hajustettua nukkea.

Saattaa siis olla, että ihminen tuottaa tunnetiloistaan viestiviä kemiallisia signaaleja, joihin muut tiedostamattaan reagoivat.

Italialaisen Sissa-tutkimuskeskuksen ja Oslon yliopiston kliinisen hammaslääketieteen tutkijat värväsivät 24 vapaaehtoista opiskelijaa, joiden piti luovuttaa tutkimukseen kaksi t-paitaa. Toista he olivat pitäneet yllään stressaavassa koetilanteessa, ja toista paitaa he käyttivät tavallisella, rauhallisella yliopistoluennolla.

Paidat käsiteltiin kehon tuoksut peittävällä hajusteella (eugenolilla). Sitten ne annettiin toisten vapaaehtoisten opiskelijoiden nuuhkittavaksi. Nämä opiskelijat eivät aistineet paitojen tuoksussa mitään eroa.

Paidat puettiin seuraavaksi hammaslääkäreiden koulutuksessa käytettäville harjoitusnukeille, ja opiskelijat saivat ryhtyä harjoittelemaan nukeilla kolmea tavanomaista hammasoperaatiota.

Koeryhmässä oli niin ikään 24 kolmannen vuoden hammaslääketieteen opiskelijaa. He eivät tienneet, mikä paita nukella on päällä – kaikki tuoksuivat samalta eugenolilta.

Kun opiskelijat operoivat stressaantuneen henkilön aiemmin käyttämään t-paitaan puettua nukkea, he tekivät selvästi enemmän virheitä kuin muissa tilanteissa. He esimerkiksi saattoivat raapaista ja vahingoittaa viereisiä hampaita.

Tutkijat katsovat, että paitoihin oli jäänyt kemiallinen jälki stressistä, ja koehenkilöt aistivat tämän tiedostamattaan. Ahdistuksen aistiminen teki myös koehenkilöistä jännittyneempiä ja he sortuivat virheisiin.

Tuloksen yleistämisessä tosielämään on kuitenkin ilmeisiä rajoitteita. Koehenkilöt olivat vasta opiskelijoita, 24 henkilön otanta on varsin pieni, ja hutiloinnin taustalla voi olla jokin muukin selittävä tekijä.

Tämän perusteella ei nyt missään tapauksessa kannata ajatella, että pelokkaana hammaslääkärin vastaanotolle meneminen johtaisi hoitovirheisiin. Voisi ajatella, että vastaanottohuone olisi muutenkin tulvillaan pelon hajua, harvapa hammasoperaatioon iloisin mielin astelee.

Tutkimus on kuitenkin kiinnostava päänavaus ihmisen alitajuisesta, kemiallisesta viestinnästä. Sitä, voiko ihminen todella haistaa pelon, on tutkittu paljon vastaavilla kokeilla, joissa ihmiset on laitettu haistelemaan joko stressaantuneen tai rentoutuneen henkilön hikeä vaatekappaleista.

On viitteitä siitä, että ihminen kyllä reagoi pelokkaan henkilön tuoksuun, mutta ei esimerkiksi tiedetä, mikä molekyyli hiessä tätä tunnetilaa välittäisi.

Hajuaistia tutkiva psykologi Pamela Dalton Monellin tutkimuslaitoksesta kehuu New Scientist- lehdessä koetta mielenkiintoiseksi. Hän ei osallistunut tutkimukseen.

”Tämä auttaa meitä ymmärtämään, miten voimme viestiä ilman kieltä”, Dalton sanoo.

Yksi tutkijoista, neurotieteilijä Valentina Parma, huomauttaa, että esimerkiksi hermostuneen henkilön vieressä istuminen koetilanteessa voi hyvin vaikuttaa omaankin koesuoritukseen.

Ja kuten tutkimustulos näyttää osoittavan, myös lääkäri voi tiedostamattaan aistia operoitavan henkilön ahdistuksen. On kuitenkin toinen asia, onko tällä hoitoon mitään vaikutusta.

Koirien on havaittu haistavan ihmisen pelon. Evolutiivisesti olisi järkeenkäypää, että myös ihmisellä voisi olla tallella tällainen mekanismi, joskin lajina olemme kehittyneet luottamaan paljon enemmän näköön kuin hajuaistiimme.

Toisaalta viime vuonna Science-lehdessä ilmestynyt tutkimus esittää, että ihmisen hajuaisti on todellisuudessa paljon parempi kuin kuvitellaan. Neurotieteilijä John McGannin mukaan ihmisellä on aivan riittävästi hajureseptoreita pystyäksemme erottelemaan miljoonia ja miljoonia tuoksuja. Jotkin asiat, kuten vaikkapa hedelmien kypsyysasteen, pystymme haistamaan jopa paremmin kuin koirat.

Uuden tutkimuksen julkaisi Chemical Senses.