Trenton tiedemuseon rekonstruktio neandertalinihmisestä. Kuva: Matteo De Stefano/MUSE
Trenton tiedemuseon rekonstruktio neandertalinihmisestä. Kuva: Matteo De Stefano/MUSE

Tutkijat löysivät yhteisiä geenejä, jotka liittyvät vastustuskykyyn viruksille.

Me nykyihmiset voimme kiittää osittain muinaisia serkkujamme neandertalinihmisiä siitä, että pärjäämme näinkin hyvin tauteja vastaan.

Saimme neandertalinihmisiltä taudinaiheuttajia, mutta myös vastustuskykyä viruksille, päättelevät tutkijat Cell-tiedelehdessä. Se edisti nykyihmisen evoluutiota.

”Kun nykyihminen joutui tekemisiin uusien euraasialaisten mikrobien kanssa, hän tarvitsi neandertalilaisten immuniteetin selvitytyäkseen”, sanoo syöpätutkija Ville Pimenoff, joka ei osallistunut tutkimukseen.

Uusi tutkimus on kuitenkin linjassa Pimenoffin työn kanssa. Pimenoffin tutkimuksen mukaan syöpää aiheuttava papilloomavirus tarttui nykyihmisiin neandertalilaisista.

”Nykyihmiset sekä saivat että menettivät vastustuskykyä erilaisille mikrobeille saapuessaan Euraasiaan ja lisääntyessään neandertalilaisten kanssa”, Pimenoff sanoo.

Nykyihminen omaksui tuoreen tutkimuksen mukaan suojaa etenkin tappavia rna-viruksia vastaan. Sellaisia viruksia ovat esimerkiksi hiv, influenssa A ja hepatiitti C sekä lukuisat muut.

Nuorimmat neandertalinihmisten fossiilit ovat 30 000 vuoden ikäisiä. Sukulaislaji asui Afrikan ulkopuolella noin 400 000 vuotta ennen nykyihmisiä, jotka lähtivät synnyinmantereeltaan vasta karkeasti satatuhatta vuotta sitten.

Neandertalihmiset ehtivät hankkia vastustuskyvyn useille taudinaiheuttajille vuosituhansien aikana. Samoille maille tullut nykyihminen oli ensin heikoilla paikallisia taudinaiheuttajia vastaan, kunnes lisääntyi neandertalilaisten kanssa eli vaihtoi geenejä.

Nykyihmisten ja neandertalinihmisten lisääntyminen keskenään oli ilmeisen yleistä, tutkijat päättelevät. Se jatkui Euraasiassa, kunnes nykyihmiset syrjäyttivät neandertalilaiset 30 000 vuotta sitten.

Aluksi jälkeläisten perimästä puolet oli nykyihmiseltä ja puolet neandertalinihmisiltä. Suurin osa neandertalilaisilta saaduista geeneistä on kadonnut. Niiden osuus nykyisten eurooppalaisten ja aasialaisten perimästä on enää pari prosenttia.

Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat kävivät läpi yli 4 500 nykyihmisen geenien tuottamaa proteiinia, joiden tiedetään jollakin tavalla vuorovaikuttavan virusten kanssa.

Tämän perusteella tutkijat jäljittivät yli 150 molemmille ihmislajeille yhteistä geeniä, jotka vaikuttavat keskeisesti yksilön vastustuskykyyn etenkin rna-viruksille tai niiden kaltaisille muinaisille viruksille.

Luonnonvalinta on tämän perusteella toiminut. Vastustuskykyä lisääviä geenejä saaneet nykyihmiset ovat selviytyneet paremmin euraasialaisista taudinaiheuttajista ja päässeet jatkamaan sukuaan muita useammin.

Neandertalinihminen erkani omaksi ihmislajikseen 500 000–800 000 vuotta sitten Euraasiassa. Nykyihminen erkani omaksi ihmislajikseen vasta noin 200 000 vuotta sitten Afrikassa.

Käyttäjä15365
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt8.10.2018

Ihminen sai virussuojaa neandertaleilta

Eli Neanderthal eli 300 000 vuotta Euroopassa ennenkuin ihminen Afrikasta uskalsi lähteä ylittämään Saharaa. Neanderthaleilla oli isommat aivot kuin nykyihmisellä. Olisiko kuitenkin niin, ettei nämä meidän "serkut" kuolleetkaan sukupuuttoon vaan tallustelevat täällä meidän keskuudessamme. Olisiko jopa niin, että me Suomalaiset täysin poikkeavine geeneinemme muihin nähden olisimmekin heidän jälkeläisiään?
Lue kommentti
lokki
Seuraa 
Viestejä4970
Liittynyt3.1.2010

Ihminen sai virussuojaa neandertaleilta

Käyttäjä15365 kirjoitti: Eli Neanderthal eli 300 000 vuotta Euroopassa ennenkuin ihminen Afrikasta uskalsi lähteä ylittämään Saharaa. Neanderthaleilla oli isommat aivot kuin nykyihmisellä. Olisiko kuitenkin niin, ettei nämä meidän "serkut" kuolleetkaan sukupuuttoon vaan tallustelevat täällä meidän keskuudessamme. Olisiko jopa niin, että me Suomalaiset täysin poikkeavine geeneinemme muihin nähden olisimmekin heidän jälkeläisiään? Oikeassa olet, suomalaisissa on paljon Neanderdahlin geenejä. Ei...
Lue kommentti