Rapsipelto kärsi kesällä kuivuudesta. Kuva: Outi Pyhäranta
Rapsipelto kärsi kesällä kuivuudesta. Kuva: Outi Pyhäranta

Ilmastonmuutos tasoittaa etelän ja pohjoisen lämpötilaeroja, eivätkä tuulet saa tarpeeksi voimaa siirtääkseen painealueita.

Kulunut kesä on ollut Suomessa lämmin ja tukala. Euroopassa on kärsitty kuivuutta ja maanviljelijät menettäneet satojaan.

Tiedetään, että tällaiset olot yleistyvät ilmaston lämmetessä. Tuoreessa Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tutkimus käsittelee tarkemmin erästä ilmiöön vaikuttavaa mekanismia.

Pohjoiset alueet lämpenevät kahdesta neljään kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja se alkaa sotkea planeettamme suurimpia ilmavirtauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Puhutaan niin sanotuista planetaarisista tuulista, jotka ovat ilmakehän ja valtamerten hidasta aaltoilua. Pisimmillään näiden myös Rossbyn aalloiksi kutsuttujen tuulien aallonpituus ilmakehässä on tuhansia kilometrejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun näiden aaltojen kierto hidastuu, vallitsevat sääolot lukkiutuvat entistä pidemmiksi ajoiksi paikoilleen Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Artikkeli tarkastelee erityisesti niiden vaikutusta kesän sääoloihin.

Yksi syy kierron hidastumiseen on juuri se, että pohjoinen lämpenee niin nopeasti suhteessa muuhun planeettaan. Kun lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä pienenee, tuulet menettävät voimaansa. Ne eivät pysty siirtämään painealueita yhtä tehokkaasti kuin aiemmin.

Helteissä käristyville sisämaa-alueille ei virtaa leudompaa ja kosteampaa ilmaa tilannetta helpottamaan, eikä maalta siirry ilmamassoja tasoittamaan merialueilla hautuvia hirmumyrskyjä.

”On vahvaa näyttöä siitä, että kesäsäihin liittyvät tuulet ovat heikentymässä. Yhdessä ilmakehän paikallaan pysyvien aaltojen kanssa tämä näyttää aiheuttavan yhä pitkäkestoisempia ja rajumpia sääilmiöitä”, kertoo ilmastotieteilijä Simon Wang Utahin osavaltionyliopistosta tiedotteessa.

Scientific Reports -lehdessä pari päivää aiemmin julkaistu toinen tutkimus osoittaa, että vuonna 2016 Kanadan Albertassa raivonneet ennätyksellisen voimakkaat metsäpalot johtuivat osaksi planeetan ilmavirtojen tietynlaisesta lukkiutumisesta tuolle alueelle.

Näitä ilmavirtoja tai aaltoliikettä kutsutaan englanniksi termillä amplified quasi-stationary waves, ja juuri niihin myös Wang viittaa edellisessä sitaatissa. Kun samana vuonna vaikutti myös vahvasti lämmittävä El Niño -ilmiö, olosuhteet rajuille metsäpaloille olivat otolliset.

Fort McMurrayn tienoilta alkaneista metsäpaloista kasvoi Kanadan historian kallein luonnonkatastrofi, jonka jälkien korjaaminen maksoi miljardeja.

”Planeetan ilmavirtaukset eivät olleet tulipalojen ainoa syy, mutta ne olivat yksi tärkeä tekijä, joka mahdollisti hirvittävän tuhon. Analyysimme osoittaa, että planetaarisilla tuulilla on ollut vaikutusta alueella tapahtuneisiin metsäpaloihin jo 1980-luvulta lähtien”, kertoo tutkija Vladimir Petoukhov Potsdamin ilmastotutkimusinstituutista The Guardian -lehdessä.

Tutkimusryhmä havaitsi, että metsäpaloja on alueella edeltänyt tietynlaisten ilmavirtausten lukkiutuminen. Ilmavirtojen liikkeet voidaan ennustaa jo kymmenen päivää etukäteen, joten ryhmä toivoo, että tulevaisuudessa riskitekijöihin olisi mahdollista varautua.

lokki
Seuraa 
Viestejä6110

Jostain syystä tästä piti avata oma aihe, vaikka jussipussin linkkaamana saman jutun väitteitä käsiteltiin jo aiemmin ilmastonmuutosketjussa. Laitan samansisältöisen selostuksen perusteista myös tähän, niin voimme jatkaa tässä ketjussa.

-----

Sääilmiöiden lukkiutuminen paikoilleen planetaaristen tuulien heikkenemisen takia on tuttu ilmiö alhaisen auringon aktiviteetin jaksoilta aiemmilta vuosilta ja vuosikymmeniltä. Ei se ole ilmastonmuutosta, vaan ns. aurinkosäätä, jolla on omat rytminsä, kuten muillakin sääilmiöillä. Ei siinä ole kyse ilmastonmuutoksesta, vaan säästä, joka periodisesti vaihtelee auringon, ei ihmisten tekemisten vuoksi.

Nyt aurinko on hiljenemässä vaimeammaksi kuin vuosikymmeniin ja se aiheuttaa maata kosmisilta säteiltä suojaavan magneettikentän vaimenemisen takia enemmän pilvisyyttä päiväntasaajalla. Lämpötilaerot napojen ja päiväntasaajan välillä pienenevät ja planetaariset tuulet vaimenevat. Ihan normaali auringon periodisen vaihtelun aiheuttama ilmiö siis.

Matalan auringon aktiivisuusjakson aikana säät ovat päiväntasaajalla paksupilvisempiä ja sateisempia ja napojen lähellä kirkastaivaisia, mikä vähentää pasaatituulten voimaa, mikä taas vähentää myös muiden planetaaristen tuulten voimaa. Aktiivisen jakson aikana päinvastoin.

Matala-aktiivisen auringon aikan auringon säteily osuu siis päiväntasaajalla pilviin–ja heijastuu enemmän takaisin avaruuteen– ja pohjoisessa enemmän maahan, jossa kuitenkin vähäpilvisempi taivas yöaikaan jäähdyttää lämmön avaruuteen. Maa pallo jäähtyy.

Koska muutos on periodinen, ei ole kyse ilmastonmuutoksesta, vaan säästä, siitäkin huolimatta, että merkitsevän jakson pituus onkin tässä 200 vuoden luokkaa. (de Vries cycle)

Tässä video esitelmästä (Prof. Carl-Otto Weiss - The climate change is due to natural cycles), joka valottaa auringon periodien vaikutusta maapallon lämpötilaan. https://youtu.be/tAELGs1kKsQ?t=635 ,,,

Selvästi tämän ilmasnmuutosasian selvittämistä haittaa se, että siitä kohkaavat meteorologit, jotka ovat nimensä mukaisesti säätieteilijöitä, eivät ilmastotieteilijöitä. Poliitikot uskovat meteorologien tietokonemalleja, jotka eivät kuitenkaan selitä menneitä lämpötilanvaihteluita, joiden asiantuntijoita taas aurinko- ja puututkijat ja paleontologit ovat. Nämä on kuitenkin potkittu sivuun, koska omaavat erilaisen käsityksen hiilidioksidin merkityksestä maapallon ilmaston vaihteluihin.

  • ylös 14
  • alas 5
Bullrunner
Seuraa 
Viestejä3

Alla on lyhyt kooste maapallon ilmastoon vaikuttavista tekijöistä, jotka vaikuttavat toisiinsa vuorovaikutuksessa. Tätä järjestelmää tiede ei ole kyennyt mallintamaan. 

Muutos on jatkuvaa. Globaali, kymmeniä vuosia kestävä, viileneminen alkaa n. 4-5 vuoden kuluessa, johtuen lähinnä Atlantin oskillaation (AMO) viileästä vaiheesta ja myös auringon passiivisesta tilasta. Aikanaan tämän vaiheen jälkeen tulee sitten taas lämpenevä vaihe.

Maapallon ulkopuoliset tekijät
Maapallon kiertoradan vaihtelut auringon ympäri, maapallon akselikallistuma, maapallon akselin suunta, auringon aktiivisuus ja sen vaihtelut, avaruussäteilyn voimakkuuden vaihtelut, avaruuspöly, kuun kiertoradan korkeus suhteessa maahan/kuun vetovoima

Maapallolla vaikuttavat tekijät
Vulkaaninen toiminta ylipäänsä, tulivuorenpurkaukset, luonnolliset kasvihuonepäästöt, ihmiskunnasta aiheutuvat kasvihuonepäästöt, ilman ja veden saasteet, ihmisperäiset aerosolit, maankäytön muutokset, makean veden käyttö, lisääntynyt keinotekoinen kastelu maataloudessa, eroosio, termohaliinikierto ja sen syklisyys/valtamerten oskillaatiot

Muutokset
Pilvipeiton kattavuuden vaihtelu, yläilmakehän suihkuvirtausten muutokset, valtamerten lämpötilojen vaihtelut, ilmakehän lämpötilan vaihtelu, kasvihuonekaasujen määrän vaihtelu ilmakehässä, merijään ja jäätiköiden supistuminen ja kasvaminen, maan albedon muutokset, sadannan muutokset, merenpinnan nousu ja lasku, vihertymisen vaihtelu, maatumisen nopeusvaihtelut, merten leväkasvu ja planktonin määrä

Sisältö jatkuu mainoksen alla