Rapsipelto kärsi kesällä kuivuudesta. Kuva: Outi Pyhäranta
Rapsipelto kärsi kesällä kuivuudesta. Kuva: Outi Pyhäranta

Ilmastonmuutos tasoittaa etelän ja pohjoisen lämpötilaeroja, eivätkä tuulet saa tarpeeksi voimaa siirtääkseen painealueita.

Kulunut kesä on ollut Suomessa lämmin ja tukala. Euroopassa on kärsitty kuivuutta ja maanviljelijät menettäneet satojaan.

Tiedetään, että tällaiset olot yleistyvät ilmaston lämmetessä. Tuoreessa Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tutkimus käsittelee tarkemmin erästä ilmiöön vaikuttavaa mekanismia.

Pohjoiset alueet lämpenevät kahdesta neljään kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja se alkaa sotkea planeettamme suurimpia ilmavirtauksia.

Puhutaan niin sanotuista planetaarisista tuulista, jotka ovat ilmakehän ja valtamerten hidasta aaltoilua. Pisimmillään näiden myös Rossbyn aalloiksi kutsuttujen tuulien aallonpituus ilmakehässä on tuhansia kilometrejä.

Kun näiden aaltojen kierto hidastuu, vallitsevat sääolot lukkiutuvat entistä pidemmiksi ajoiksi paikoilleen Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Artikkeli tarkastelee erityisesti niiden vaikutusta kesän sääoloihin.

Yksi syy kierron hidastumiseen on juuri se, että pohjoinen lämpenee niin nopeasti suhteessa muuhun planeettaan. Kun lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä pienenee, tuulet menettävät voimaansa. Ne eivät pysty siirtämään painealueita yhtä tehokkaasti kuin aiemmin.

Helteissä käristyville sisämaa-alueille ei virtaa leudompaa ja kosteampaa ilmaa tilannetta helpottamaan, eikä maalta siirry ilmamassoja tasoittamaan merialueilla hautuvia hirmumyrskyjä.

”On vahvaa näyttöä siitä, että kesäsäihin liittyvät tuulet ovat heikentymässä. Yhdessä ilmakehän paikallaan pysyvien aaltojen kanssa tämä näyttää aiheuttavan yhä pitkäkestoisempia ja rajumpia sääilmiöitä”, kertoo ilmastotieteilijä Simon Wang Utahin osavaltionyliopistosta tiedotteessa.

Scientific Reports -lehdessä pari päivää aiemmin julkaistu toinen tutkimus osoittaa, että vuonna 2016 Kanadan Albertassa raivonneet ennätyksellisen voimakkaat metsäpalot johtuivat osaksi planeetan ilmavirtojen tietynlaisesta lukkiutumisesta tuolle alueelle.

Näitä ilmavirtoja tai aaltoliikettä kutsutaan englanniksi termillä amplified quasi-stationary waves, ja juuri niihin myös Wang viittaa edellisessä sitaatissa. Kun samana vuonna vaikutti myös vahvasti lämmittävä El Niño -ilmiö, olosuhteet rajuille metsäpaloille olivat otolliset.

Fort McMurrayn tienoilta alkaneista metsäpaloista kasvoi Kanadan historian kallein luonnonkatastrofi, jonka jälkien korjaaminen maksoi miljardeja.

”Planeetan ilmavirtaukset eivät olleet tulipalojen ainoa syy, mutta ne olivat yksi tärkeä tekijä, joka mahdollisti hirvittävän tuhon. Analyysimme osoittaa, että planetaarisilla tuulilla on ollut vaikutusta alueella tapahtuneisiin metsäpaloihin jo 1980-luvulta lähtien”, kertoo tutkija Vladimir Petoukhov Potsdamin ilmastotutkimusinstituutista The Guardian -lehdessä.

Tutkimusryhmä havaitsi, että metsäpaloja on alueella edeltänyt tietynlaisten ilmavirtausten lukkiutuminen. Ilmavirtojen liikkeet voidaan ennustaa jo kymmenen päivää etukäteen, joten ryhmä toivoo, että tulevaisuudessa riskitekijöihin olisi mahdollista varautua.

lokki
Seuraa 
Viestejä4930
Liittynyt3.1.2010

Ihminen sekoittaa planetaarisia tuulia

Jostain syystä tästä piti avata oma aihe, vaikka jussipussin linkkaamana saman jutun väitteitä käsiteltiin jo aiemmin ilmastonmuutosketjussa. Laitan samansisältöisen selostuksen perusteista myös tähän, niin voimme jatkaa tässä ketjussa. ----- Sääilmiöiden lukkiutuminen paikoilleen planetaaristen tuulien heikkenemisen takia on tuttu ilmiö alhaisen auringon aktiviteetin jaksoilta aiemmilta vuosilta ja vuosikymmeniltä. Ei se ole ilmastonmuutosta, vaan ns. aurinkosäätä, jolla on omat rytminsä,...
Lue kommentti
Bullrunner
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt23.8.2018

Ihminen sekoittaa planetaarisia tuulia

Alla on lyhyt kooste maapallon ilmastoon vaikuttavista tekijöistä, jotka vaikuttavat toisiinsa vuorovaikutuksessa. Tätä järjestelmää tiede ei ole kyennyt mallintamaan. Muutos on jatkuvaa. Globaali, kymmeniä vuosia kestävä, viileneminen alkaa n. 4-5 vuoden kuluessa, johtuen lähinnä Atlantin oskillaation (AMO) viileästä vaiheesta ja myös auringon passiivisesta tilasta. Aikanaan tämän vaiheen jälkeen tulee sitten taas lämpenevä vaihe. Maapallon ulkopuoliset tekijät Maapallon kiertoradan vaihtelut...
Lue kommentti