Puhtaalle lautaselle on jo voinut laskeutua kodin mikromuoveja. Kuva: Heriot–Watt University
Puhtaalle lautaselle on jo voinut laskeutua kodin mikromuoveja. Kuva: Heriot–Watt University

Muovi on peräisin kodin huonekalujen pehmusteista, kankaista ja pölystä.

Skotlantilainen syö yli sata mikroskooppisen pientä mikromuovin sirua jokaisella päivällisellä. Näin laskettiin tutkimuksessa, jonka teki Edinburghissa sijaitsevan Heriot-Wattin yliopiston tutkijat.

Muovi on peräisin kodin huonekalujen pehmusteista, kankaista ja kotipölystä. Sitä laskeutuu lautasille ja astioihin, joilta ruokaillaan.

Tutkijat selvittivät ruuan mikromuovien määrää petrimaljojen avulla. Tutkijat käyttävät niitä yleisesti laboratorioissa. Niissä viljellään muun muassa bakteereja.

Alun perin tutkijat yrittivät selvittää, kuinka paljon muovia on aterialla syötävissä simpukoissa. He löysivät kaksi tai yksi mikromuovin osasta per simpukka. Ne saattoivat olla peräisin merestä. Näin ollen koehenkilö saattoi saada simpukoista keskimäärin sata muovihiukkasta vuodessa.

Tutkijat laittoivat lisäksi petrimaljoja päivällislautasten viereen. Maljoissa oli tahmeaa ainetta, johon pöly tarttui. Koe toistettiin useita kertoja kolmessa kodissa illan pääruuan aikaan.

Maljoihin kertyi jopa 14 pientä mikromuovia aterian aikana eli noin 20 minuutissa. Koska ruokalautanen on petrimaljaa paljon isompi, tutkijat arvioivat, että sille laskeutuu kodin päivällisen aikana arviolta 114 pientä muovihippusta.

Tutkijat päättelivät, että henkilö voi saada syödessä nieluunsa ja suolistoonsa yli 68 000 pienenpientä muovinpalasta vuodessa.

”Tulokset saattavat yllättää ne, jotka odottivat, että meren mikromuovien osuus ravinnossa on suurempi kuin kotitalouden pölyn”, kommentoi professori Ted Henry. Hän tutkii ympäristömyrkkyjä Heriot–Wattin yliopistossa.

Kodin asukas myös hengittää mikromuoveja ilman kautta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Kiviranta suhtautuu tulokseen varovaisesti.

”Näytteiden määrä on tutkimuksessa aika pieni. Olisin hiukan varovainen päätellyistä kokonaiskuitujen määristä. Esimerkiksi ranskalainen tutkimus on päätynyt huomattavasti pienempiin öljyhiilivetypohjaisten kuitujen laskeumaan sisätiloissa neliömetriä kohti”, Kiviranta sanoo.

Suomessa ei ole hänen tietääkseen ole tehty vastaavaa selvitystä.

Ruuan muovikuitujen määrityksen menetelmät eivät vielä ole standardoituja. Se vaikuttaa Kivirannan mukaan tulosten vertailtavuuteen.

”Tulokset kuitenkin osoittavat, että sisäilmassa on moninaisia kuitujen lähteitä. Se on ihan uskottavaa, kun miettii mihin kaikkeen öljyhiilipohjaisia kuituja on käytetty.”

Suuri osa mikroskooppisesta muovista tulee ihmisestä ulos ruuansulatuksen mukana.

”Terveydellinen riski kuitujen nielemisestä ruuan mukana on nykyisen käsityksen mukaan hyvin pieni”, sanoo Kiviranta.

Tutkimusta alalta tarvitaan kuitenkin hänen mielestään lisää. Mikromuovien haittoja ihmisille on yhä tutkittu vähän. Merieliöiden tiedetään kärsivän isommasta muoviroskasta.

Britanniassa ajetaan tiukempia kieltoja kertakäyttöisille muoveille. Myös merien muoviroskaukseen on herätty maailmanlaajuisesti.

Korjaus 10.4.2018 klo 10.04: Hannu Kivirannan sukunimi oli kirjoitettu väärin Kivirinnaksi. Nyt nimi on korjattu.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä