Kentuckyssa noin 5000 vuotta sitten haudatun koiran jäännökset. Kuva: George Crothers / William S. Webb Museum of Anthropology, University of Kentucky
Kentuckyssa noin 5000 vuotta sitten haudatun koiran jäännökset. Kuva: George Crothers / William S. Webb Museum of Anthropology, University of Kentucky

Koirien hautaaminen ensimmäinen varma merkki kesyyntymisestä, väittää arkeologi.

Ihmisen paras ystävä on paras ystävä myös tuonpuoleisessa. Näin voisi päätellä tuhansista haudatuista koirista, joita arkeologit ovat kaivaneet esiin eri puolilta maailmaa.

Kansasin yliopiston arkeologin Darcy Moreyn mukaan koirien hautaaminen kertoo ihmisen ja koiran suhteesta ja on siten ensimmäinen varma merkki koiran kesyttämisestä. Koska varhaisimmat tunnetut koirien haudat ovat 14 000 vuotta vanhoja, koirat tuskin kesyyntyivät kovin paljon sitä ennen, Morey arvioi Journal of Archaeological Science -lehdessä.

Tämä on ristiriidassa dna-analyysien kanssa, joiden mukaan koira olisi kesytetty jopa 40 000 vuotta sitten. Moreyn mukaan geneettiset analyysit eivät kuitenkaan kerro mitään itse kesyyntymisestä. Tulokset saattavat heijastella koirien erilaistumista harmaasudesta, mikä olisi alkanut ennen kuin koira ja ihminen lyöttäytyivät yhteen.

Koiria ei ole haudattu vain hygieenisistä tai muista käytännöllisistä syistä. Monin paikoin koirat on asetettu hautaan hyvin huolellisesti ja niille on annettu esineitä viimeiselle matkalleen. Esimerkiksi Rhode Islandissa noin tuhat vuotta sitten haudatun koiran pään ympärille oli aseteltu simpukankuoria. Joskus koirat seurasivat ihmisiä samaan hautaan. Etelä-Ruotsista löytyneessä 7 000 vuoden takaisessa haudassa koira ”nukkui” kerällä isäntänsä jalkojen päällä.

Vanhimmat koirien haudat on löydetty Saksasta ja Siperiasta. Israelin Ashkelonissa on noin 2 200 vuotta vanha koirien hautausmaa. Pieneltä alueelta on kaivettu esiin yli kaksi tuhatta koiraa, kaikki siististi kyljellään häntä vatsan alle taivutettuna.