Elimistön ikääntyessä soluihin kertyy mutaatioita. Osa niistä aiheuttaa sairauksia, osa on harmittomia. Kuva: Øyvind Holmstad, Wikimedia Commons
Elimistön ikääntyessä soluihin kertyy mutaatioita. Osa niistä aiheuttaa sairauksia, osa on harmittomia. Kuva: Øyvind Holmstad, Wikimedia Commons

Mutaatioita kartoitettiin 115-vuotiaan verisoluista. Samalla ehkä löytyi eliniän rajoitin.

Kun vuonna 2005 kuollut 115-vuotias nainen testamenttasi ruumiinsa tieteelle, tutkijat saivat ainutkertaisen tilaisuuden selvittää, paljonko mutaatioita noin iäkkään soluihin on kertynyt. Terveistä verisoluista löytyi yli 400 ilmeisen vaaratonta mutaatiota, raportoivat alankomaalaiset, yhdysvaltalaiset ja australialaiset tutkijat Genome Research -lehdessä.

Tutkimus oli uraauurtava, koska tavallisesti geneettisiä mutaatioita tutkitaan sairauksien aiheuttajina. Vähemmän on tiedetty siitä, paljonko mutaatioita terveillä ihmisillä esiintyy.

Mutaatioita sattuu solunjakautumisen aikana, ja siksi tutkijat valitsivat kohteekseen verisolut. Niitä syntyy jakautuvista luuytimen kantasoluista läpi elämän, ja niissä näkyvät kantasoluihin jakautumisissa kertyneet mutaatiot.

Löytyneet runsaat 400 mutaatiota eivät olleet johtaneet sairauksiin. Valtaosa löydöksistä oli dna:n niillä alueilla, jotka eivät sisällä geenejä.

Verisolujen perimää verratessaan tutkijat yllätyksekseen havaitsivat, että 115-vuotiaan verenkierrossa olevat verisolut olivat kaikki peräisin vain kahdesta kantasolusta. Teoriassa luuytimessä pitäisi noin 1 300 kantasolun jakautua samoihin aikoihin, mutta näin ei ollutkaan tapahtunut.

Verikantasolujen hiljeneminen saattaa olla yksi ihmisen elinikää rajoittava tekijä, tutkijat ehdottavat.