Ihmiskeho on evolutiivista haitekia päästä varpaisiin. Kuva: Getty Images
Ihmiskeho on evolutiivista haitekia päästä varpaisiin. Kuva: Getty Images

Vauhdikas meno siivitti matkaa meiksi.

Vielä runsas vuosikymmen sitten juoksua pidettiin evoluutiossamme kävelyn sivutuotteena. Liikkuivathan jo miljoonia vuosia sitten eläneet apinaihmiset kahdella jalalla.

Nyt on toinen ääni kellossa. Nykyisen tulkinnan mukaan juoksu onkin luonnon vahvaa valintaa. Meistä tuli tällaisia kuin tuli juoksun ansiosta. Kävely ei olisi muokannut kehoamme yhtä vahvasti.

Uusi näkemys perustuu tutkimuksiin, joita ovat tehneet muun muassa Utahin ja Harvardin yliopiston evoluutiobiologit Dennis Bramble ja Daniel Lieberman.

Kaksikko on vertaillut esimuotojemme liikuntaelimistön rakenteita päästä varpaisiin ja pannut merkille, että ihmisen sukuun kehittyi sopeumia, jotka suosivat nimenomaan kestävyysjuoksua. Niitä ei ollut kävellen kulkeneilla apinaihmisillä eikä niitä juuri löydy nykyisiltä apinasukulaisiltammekaan.

Tärkeitä meille ominaisia sopeumia ovat muun muassa niskaside, vapaasti liikkuvat hartiat, muhkeat pakarat, hyvin kehittyneet jalkaholvit sekä runsas hikoilu.

Niskaside on kudos, joka kiinnittää kallomme selkärankaan niin, että pää pysyy vakaana eikä heilahtele vauhdissa. Hartiat taas pääsevät liikkumaan itsenäisesti siksi, että lapaluut kiinnittyvät kallonpohjaan vain yhdellä lihaksella.

Voimakkaat pakaralihakset estävät vartalon kallistumista eteenpäin. Jalkaholvit toimivat puolestaan kuin jouset. Niistä syntyy tehokas iskunvaimennin ja elastinen energiavarasto, joka säästää voimia.

Poikkeuksellinen on myös kykymme hikoilla. Meillä on pieniä hikirauhasia tiheämmin kuin millään muulla kädellisellä. Kun hikirauhasemme ovat lisäksi erittäin aktiivisia, voimme jäähdyttää itseämme hikoilemalla voimakkaasti koko vartalollamme.

Kehityshistoriamme tutkijoilla on erilaisia ideoita siitä, mikä näihin sopeumiin johti. Laajaa kannatusta nauttii Utahin yliopiston David Carrierin ajatus, jonka mukaan kehitystä siivitti varhaisten ihmisten mieltymys runsaasti energiaa ja proteiinia sisältävään lihaan. Ennen kuin edeltäjämme keksivät heittokeihään, ravitsevaa syötävää sai varmimmin juoksemalla riistaeläimiä kiinni.

Tässä mielikuvassa vaivattomasti hölkkäävä, tehokkaasti hikoileva ihminen haastaa leijonat ja muut isot lihansyöjät niiden leipälajissa. Kun pedot keskipäivän kuumuudessa lepäilevät pesällään, esi-isämme pinkaisee gasellin perään. Takaa-ajo saattaa kestää tuntikausia, mutta lopulta saalis nääntyy kuumuuteen ja maratoonari pääsee korjaamaan himoitsemansa palkinnon.

 

Lue lisää

Huhtikuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa paleontologi ja anatomian yliopisto-opettaja Suvi Viranta-Kovanen esittelee parikymmentä rakennetta, joiden ansiosta kehomme on kuin luotu vaivattomaan pitkän matkan taittoon. Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

 

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä. Ellet ole vielä aktivoinut tunnuksiasi, löydät ohjeet täältä.

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5976
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Vielä törkeämmin vaikkapa Helsinki. 600 000 ihmistä ja kaupunginvaltuusto käyttää ylintä valtaa. He hoitavat tehtäviään harrastepohjalta. Perehtyen jos jo määrin äärimmäisen vähän koskaan yhteenkään asiaan. Ollen pihalla ja täysin eturyhmien pommituksessa. Päättäen miljardeista ja taas miljardeista täysin läpinäkymättömien prosessien vaikutuksessa. Kyllä Trump pahan paha, mutta onneksi meillä Suomessa asiat ovat täydellisesti.
Lue kommentti
HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5976
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Tietää mitä? Miten sekaisin pitää ihmisen olla, jos kuvittelee jotain tietävänsä vaikkapa jo Suomenkin 5 miljoonan ihmisen asioiden hoitamisesta? Ja aivan ei ne tkedäkkään, vaan esittää tietävänsä, koska nautinto hierarkioiden huipulla ei tule hyvin tehdystä työstä vaan todellisesta tai kuvitellusta ihmisten suorittamasta palvonnasta yli-ihmiseksi itsensä korottanutta kohtaan.
Lue kommentti