Geenit eivät siirry pelkästään vanhemmilta lapselle vaan myös horisontaalisesti eli eliöryhmästä toiseen, osoittaa uusi tutkimus. Kuva: Christoph Bock
Geenit eivät siirry pelkästään vanhemmilta lapselle vaan myös horisontaalisesti eli eliöryhmästä toiseen, osoittaa uusi tutkimus. Kuva: Christoph Bock

Geenejä on siirtynyt muista eliöryhmistä myös eläimiin eikä pelkästään yksinkertaisiin mikrobeihin.

Elämän puu ei koostukaan selkeistä, erillisistä oksista, vaan se on pikemminkin kuin Amazonian kuristajaviikuna, jonka juuret kiertyvät sikin sokin toistensa lomaan.

Tähän päätyivät biologi Alastair Crisp Cambridgen yliopistosta ja hänen kollegansa. Heidän mukaansa ihmisen perimässä on jopa 145 geeniä, jotka ovat peräisin bakteereilta, muilta yksisoluisilta ja viruksilta.

Ennestään on tiedetty, että bakteereilla ja yksinkertaisilla aitotumaisilla geenit voivat siirtyä horisontaalisesti eliöltä toiselle. Juuri tämän ansiosta monet pöpöt voivat kehittää nopeasti vastustuskykyä antibiooteille.

Sen sijaan tutkijat ovat kiistelleet siitä, voivatko geenit hypätä tällä tavoin monimutkaisempiin eliöihin, kuten kädellisiin. Osa heistä uskoo, että eläinsolut voisivat nielaista sisäänsä vierasta geneettistä ainesta virusten salakuljettamana tai pienenä dna-palana. Mutta on vaikea osoittaa, että jokin lyhyt pätkä ihmisen perimää olisi muualta kotoisin.

Crisp ja hänen kollegansa analysoivat 40 eri eläinlajin geenien emäsjärjestystä. Mukana oli niin hedelmäkärpästen ja seeprakalojen kuin gorillojen ja ihmisten perimiä. He etsivät tutkimiensa eläinten geeneille mahdollisimman läheisiä vastinpareja eläinten, kasvien, sienten, bakteerien ja virusten geenitietokannoista.

Aina kun jokin geeni näytti muistuttavan läheisesti jonkin muun eliön kuin eläimen geeniä, he katsoivat sitä tarkemmin.

Ryhmä löysi yhteensä satoja geenejä, jotka näyttivät loikanneen eläimiin bakteereista, arkeoneista, sienistä, muista mikro-organismeista ja kasveista. Geeneistä 17 on sellaisia, joiden on jo aiemmin arveltu olevan peräisin muilta eliöiltä.

Horisontaalinen geeninsiirtyminen on vaikuttanut monien, jopa kaikkien eläinten evoluutioon, arvelee Crisp Science-lehden nettiuutisen mukaan.

Tutkimus ei valaise sitä, miten ja milloin geenit ovat siirtyneet lajiryhmästä toiseen.

Tutkimuksen julkaisi Genome Biology.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä41730
Liittynyt6.12.2009

Ihmisellä on yli sata geeniä muilta eliöiltä

Olet ennen pitkää sitä mitä syöt? A green sea slug appears to be part animal, part plant. It's the first critter discovered to produce the plant pigment chlorophyll. The sneaky slugs seem to have stolen the genes that enable this skill from algae that they've eaten. With their contraband genes, the slugs can carry out photosynthesis — the process plants use to convert sunlight into energy. "They can make their energy-containing molecules without having to eat anything," said Sidney Pierce, a...
Lue kommentti