Tupakoinnille altistava geenimuoto vähenee väestössä. Kuva: Outi Pyhäranta
Tupakoinnille altistava geenimuoto vähenee väestössä. Kuva: Outi Pyhäranta

Luonnonvalinta karsii muun muassa tupakoinnille altistavia geenejä.

Ihmiset ja miljoonat muut lajit maapallolle muovannut evoluutio ei ole ihmisen kohdalla pysähtynyt.

Columbian yliopiston tutkijat tarkastelivat laajassa tutkimuksessa, kuinka tiettyjen geenimuotojen eli alleelien taajuus on muuttunut populaatioissa parin sukupolven aikana. He siis etsivät merkkejä siitä, kuinka luonnonvalinta on mahdollisesti harventanut tiettyjä haitallisia geenimuotoja ihmisillä sukupolvesta toiseen.

Plos Biology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa katsottiin 210 000 amerikkalaisen ja englantilaisen ihmisen perimää.

Näyttää siltä, että Alzheimerin taudille ja tupakoinnille altistavat geenimuodot ovat harvinaisempia ihmisillä, jotka elävät pidempään.

Samoin mutaatiot, jotka edesauttavat liikalihavuuden, kolesteroliongelmien, sydänsairauksien ja astman syntyä, esiintyvät harvemmin pidempään elävillä.

Käy tietysti järkeen, että terveemmillä geeneillä varustetut elävät pidempään. Tutkijoiden mukaan olennaista on, että pidempään elävät myös todennäköisemmin siirtävät geeninsä eteenpäin.

He ovat myös pidempään mukana jälkeläistensä elämässä esimerkiksi isovanhempina. Näin he edesauttavat jälkeläistensä menestystä ja geeniensä siirtoa edelleen eteenpäin seuraaville sukupolville.

Kun nykyään ihmisen perimä voidaan tarkasti kartoittaa, tiettyjen ominaisuuksien ja niitä synnyttävien geenien jakaumaa populaatioissa voidaan seurata sukupolvien yli.

Tutkijat olivat erityisen yllättyneitä, kun tilastollinen analyysi paljasti, että erityisesti kaksi yleistä geenimuotoa vaikuttaa niin vahvasti selviytymiseen. Kyse on juuri Alzheimerille altistavasta apoe4-geenistä naisilla ja runsaaseen tupakointiin yhdistetystä chrna3-geenistä miehillä.

Nämä näyttävät harvenevan, mikä tarkoittaisi, että luonnonvalinta karsii näitä geenimuotoja.

Tilastollisessa analyysissa olisi tutkijoiden mukaan käynyt ilmi, jos muita näin voimakkaasti vaikuttavia variantteja olisi. Tästä tutkijat päättelevät, että luonnonvalinta on karsinut jo nuo muut variantit populaatiosta.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että myöhempi murrosikä ja myöhempi synnytysikä ennustaa hieman pidempää elinikää.

Berthel
Seuraa 
Viestejä686
Liittynyt29.1.2017

Ihmisen evoluutio jatkuu yhä

Keijona kirjoitti: niin "Elämä viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa. Elämäoprosessit tuottavat monimuotoisuutta biologisen hierarkian jokaisella tasolla, mukaan lukien lajien tasolla, yksittäisten eliöiden tasolla ja molekyylielämän tasolla." Sana Elämä viittaa kyllä miljoonaan muuhunkin asiaan, miksi sinun on niin vaikea hyväksyä evoluutiota jotain tiettyä prosessia merkitsevänä sanana? Mitä ihmeen kirjanoppineiden...
Lue kommentti

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.