Ihmisellä on pienemmät kulmaharjanteet kuin edeltäjillään. Kuva: Rodrigo Lacruz
Ihmisellä on pienemmät kulmaharjanteet kuin edeltäjillään. Kuva: Rodrigo Lacruz

Nykyihmisen kasvonpiirteisiin ovat vaikuttaneet ruokavalio, ilmasto ja hyvin todennäköisesti myös tarve ja kyky viestiä paremmin muiden lajitoverien kanssa.

Nykyihmisen ilmeikkäät ja monimuotoiset kasvot poikkeavat huomattavasti sukupuuttoon kuolleiden ihmislajien kasvoista.

Serkkumme neandertalin­ihmiset olivat karkearakenteisempia ja romuluisempia kuin me harjanteisine otsineen ja raskaine kulmakarvoineen.

Nykyihmisen verrattain lyhyet ja sirot kasvot muodostuvat 14 luusta. Kymmenien kasvolihasten avulla pystymme ilmaisemaan kahtakymmentä erilaista tunnetilaa ilosta suruun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihmisen kasvojen kehittymistä on tutkittu paljon. Nykyihmisen kasvonpiirteisiin ovat vaikuttaneet ruokavalio, ilmasto ja hyvin todennäköisesti myös tarve ja kyky viestiä paremmin muiden lajitoverien kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nykyihmisen kasvot ovat pienentyneet viimeisen sadan tuhannen vuoden aikana. Ihmiskasvot saattavat vuosituhansien aikana vielä pienentyä nykyisestä,

Uusi tutkimus Nature Ecology & Evolution -tiedelehdessä korostaa juuri viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä ihmiskasvojen evoluutiossa.

Yhteisöllisyyden merkitystä kasvojen kehittymisessä ei ole tutkittu yhtä paljon kuin muita tekijöitä, toteaa professori Paul O’Higgins Yorkin yliopistosta.

Hänen ryhmänsä vertaili varhaisten ihmisapinoiden ja ihmisen kasvonpiirteiden kehitystä fossiilien avulla yli neljän miljoonan vuoden ajalta.

Vertailun vanhimpia olivat 4,4 miljoonaa vuotta sitten elänyt apinamainen Ardipithecus ja yli kolme miljoonaa vuotta sitten jo pystyssä kävellyt Australopithecus.

Tärkeä piirre, joka erottaa ihmiset esi-isistään ja muista apinoista, ovat kulmakarvat.

Varhaisilla ihmisapinoilla oli hyvin jyrkät kulmaharjanteet. Ne saattoivat viestiä voimaa ja aggressiota kuten vaikkapa uroshirven muhkeat sarvet.

Varhaisilla kasvoilla ei juuri hymyilty tai ilveilty. Nykyihmiseen johtaneessa kehityshaarassa yhä ilmeikkäämmistä kasvoista oli hyötyä tunteiden viestimisessä, kun aivot ovat kasvaneet ja ajattelu kehittynyt.

Higgins on tutkinut tätä ennenkin, esimerkiksi viime vuonna Nature Ecology & Evolution -lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa. Pelkästään kulmakarvojen liikkeillä voi ilmaista monenlaisia viestejä ja tunteita.

”Nopea kulmien kohotus kertoo toisen tunnistamisesta ja valmiudesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kulmien nostaminen keskeltä viestii sympatiaa”, selittää arkeologi Penny Spikins kulmakarvoihin erikoistuneen tutkimuksen tiedotteessa.

Hyvin pienistä kulmakarvojen liikkeistä voi arvioida toisen luotettavuutta ja vilpillisyyttä.

Sosiaalisten taitojen merkitys kasvojen kehityksessä näkyy tutkijoiden mukaan siinä, että nykyihmiseltä puuttuu esi-isien voimakas kulmaharjanne.

Kasvojen luusto ja lihakset taipuvat eloisaan ilmaisuun.

Ruokavalio on myös ollut tärkeä tekijä ihmisen esi-isien ja nykyihmisen kasvojen kehityksessä.

Miljoonia vuosia sitten eläneet ihmisapinat järsivät kovaa ja sitkeää kasviravintoa. Sen pureskeluun tarvittiin erikoistuneet poskihampaat ja vahvat leukalihakset. Se näkyi kallon muodossa.

Kun myöhemmät ihmisapinat oppivat käyttämään työkaluja ravinnon pilkkomiseen ja lihan leikkaamiseen, ei enää vaadittu järeää purukalustoa. Kasvot alkoivat hiljalleen kehittyä sirommiksi ja litteämmiksi.

Viisaudenhampaita tarvittiin aikoinaan jauhamaan sitkeää kasvisravintoa. Maanviljelykseen siirtyminen pehmensi ruoka­valiota.

Ajan myötä leuan rakenne pieneni niin, etteivät viisaudenhampaat enää mahdu kunnolla nykyihmisen suuhun.

Ihmisen lajinkehitys ei toki ole enää niin kiinteästi sidoksissa biomekaanisiin piirteisiin, jotka ovat tärkeitä eloonjäämiselle ja ravinnonsaannille.

Ilmasto puolestaan on vaikuttanut nenän muotoon. Kapeampi nenä on parempi kylmässä, sillä sisään hengitetty ilma ehtii lämmetä kapeammissa sieraimissa.

Niinpä pohjoisille alueille päätyneiden ihmisten nenä on kaventunut.

Vanhemmassa tutkimuksessa on huomioitu näkökulma, jota Higgins ei tuo esille.

Toisin kuin muilla eläimillä, ihmisten kasvot ovat hyvin erilaisia.

Aivojemme näkökeskukseen on kehittynyt kasvojen tunnistukseen erikoistunut alue. Yksilöiden tunnistus on voinut olla tärkeää, kun esi-isiemme ajattelu ja yhteistyö kehittyivät.

Myös myöhäisimpien serkkujen neandertalinihmisten ja denisovanihmisten kasvoissa oli geenitutkimusten perusteella paljon yksilöllistä vaihtelua kuten nykyihmisellä.

Piirteiden monimuotoistuminen on siis alkanut jo jollain varhaisemmalla esi-isällämme, tutkijat päättelivät Nature Communications -tiedelehdessä jo muutama vuosi sitten.

”Ihmiskasvojen kehitys jatkuu todennäköisesti niin kauan kuin lajimme elää, liikkuu ja kohtaa uusia ympäristöjä ja sosiaalisia oloja”, O’Higgins sanoo.

JepajeeMerlinmikälie
Seuraa 
Viestejä3818

Minijehova kirjoitti:
JepajeeMerlinmikälie kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
JepajeeMerlinmikälie kirjoitti:
Minijehova kirjoitti:
JepajeeMerlinmikälie kirjoitti:
Brainwashed kirjoitti:
Eniten on Homo sapiensin ja muitten apinoitten välillä ihmetyttänyt sellainen ero, että miksi Homo sapiens lajin uroksille kasvaa viikset ja parta, ja naaraillekin ylipäänsä tukkaa ihan solkenaan, kuten joillakin jalostetuilla koirilla?
Sehän on helvetin epäkäytännöllistä kaiken kaikkiaan.
Onkohan ihminen joku alienien jalostama apinarotu?

😎


Helpottaa tunnistamista kaukaa ja suojelee ihoa iskuilta.

Just joo. Karvoilla on aivan muut merkitykset. Kaikilla alueilla on erilainen karva ja joka karvalla on oma spesifi tarkoituksensa.

Viiksien tarkoitus ei ole suojata ylähuulta iskuilta. =D


Parta suojelee ihoa iskuilta ja helpottaa tunnistamista etäältä.

Miten voit sanoa parran helpottavan tunnistamista? Oletko koskaan nähnyt partaa? Tukevalla kokoparralla kaikki näyttävät samalta etenkin kaukaa.

Ota joku kuva mekasta ruuhka-aikana ja yritä siitä tunnistaa muhamed 1 joukosta. Vaikeampaa kuin waldon haku.  :)


Sä oletkin neurologisesti hyvin poikkeava.

Juu, olen huomannut jo lapsena että opin huomattavasti keskivertoa nopeammin uusia asioita.  :)


Vaan niin hävisit kilpikonnalle.

En välitä sanoa itseäni minimalistiksi, koska en tarvitse sellaista identiteettiä.
- Janni Jalo

Sisältö jatkuu mainoksen alla