Kaikki valmista ”teleportaatioon”, vaikka toiselle puolelle maailmaa. Kuva: Human Media Lab
Kaikki valmista ”teleportaatioon”, vaikka toiselle puolelle maailmaa. Kuva: Human Media Lab

TeleHuman 2:n kamerat voivat mullistaa videokokoukset.

Kättelet neuvottelussa. Käsi on digitaalinen, mutta ihmisen hahmo tuntuu muuten aika elävältä. Toinen kättelijä saattaa silti olla tuhansien kilometrien päässä.

Tämä on pian mahdollista. Queen’sin yliopisto Kanadassa on esitellyt ”hologrammimaisen” sylinterin, jolla voi siirtää ihmisen kuvan toiseen paikkaan oikeankokoisena.

Digitaalinen hahmo tekee toisessa päässä lähes reaaliajassa samat liikkeet kuin hänen elävä mallinsa.

Teleläsnäolo toteutuu usean projektorin avulla. Videokokoukseen osallistuja astuu sylinterimäiseen tilaan, jota useat projektorit ympäröivät, kuvailee laitetta mediatutkija Roel Vertegaal. Hän on ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen professori Queen’sin yliopistossa Kanadassa.

Vertegaalin ryhmä kuvaa kohteen eri kulmista kuin viipaleina, ja sitten kuva on valmis lähetettäväksi. Toisessa päässä ihmisen ympäri voi kävellä ja sitä voi katsella eri vinkkeleistä.

Tämä on perinteisen hologrammin ominaisuus. Se toimii hieman eri tavalla eli lasereilla. Oikeita hologrammeja on tehtykin, mutta hyvin pieninä.

Mediatutkijat kutsuvat tätä hologrammin kaltaisia hahmoja tuottavaa laitetta nimellä TeleHuman 2. He uskovat, että kolmiulotteinen hahmo elävöittää ennen pitkää videokokouksia. Ihmiset näet tuntevat sen avulla, että he ovat samassa tilassa.

Vertegaal esitteli alkuviikosta TeleHuman 2:n ja siitä tehdyn tutkimuksen suurelle yleisölle ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen huippukonferenssissa Montrealissa Kanadassa.

TeleHuman 2 kuvaa kohteensa noin asteen välein eri kulmista, myös ylhäältä. Se ei ole varsinainen hologrammi, joka luodaan lasereiden avulla, kertoo verkkolehti Science Daily.

Tunnetuin esimerkki tällaisesta hologrammista on tv-sarjasta ja elokuvista tuttu Star Trekin ”holodeck”. Se on täysin kuvitteellinen laite, mutta Vertegaalin laite on aito.

Tähän mennessä ihmisen hahmoja on siirretty projektoreilla vasta huoneesta toiseen. Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että samaa dataa siirrettään verkkoa pitkin vaikka toiselle puolelle maapalloa.

Käyttäjä ei tarvitse neuvonpitoon mitään apuvälineitä kuten kypärää, virtuaalilaseja tai 3d-laseja.

”Kasvotusten siirtyy paljon tietoa, joka ei ole sanallista”, perustelee keksintöä Vertegaal, joka johtaa Queen'sin yliopiston Media Labia.

”Tätä tietoa menetetään tavallisessa keskustelussa verkossa, vaikka käytössä olisi kameroita. Käyttäjä kaipaa eleitä, ilmeitä ja katseyhteyttä. Ne tuovat tapaamiseen vivahteita, tunteita ja empatiaa.”

Telekokoukset voivat muuttua, koska neuvottelija erottaa katseen ja siksi yhteys tuntuu aidommalta. Myös vuoropuhelu onnistuu helpommin, koska osallistuja tietää, milloin on hänen vuoronsa puhua.

”TeleHuman 2 voi tarjota näitä puuttuvia osia etäneuvotteluihin. Samaa tasoa ei saavuteta millään Skype-yhteydellä tai muulla näköpuhelimen yhteydellä”, sanoo Vertegaal.

Vertegaal valmisti ryhmineen ensimmäisen TeleHuman-kokouksen jo vuonna 2012. Tuolloin laite salli vain yhden katsojan nähdä ”hologrammin”, joka oli jo silloin kokonainen ihminen.

Kokeissa Vertegaal kuvasi kolmiulotteista hahmoa eri kulmista kamerajalustan avulla. Sitä liikutti robotti.

Käyttäjät arvioivat ja vertasivat aitoa esiintyjää ja hänen hologrammiaan. Samalla he arvioivat, kuinka läsnä olevalta ihmisen kolmiulotteinen hahmo tuntui. He eivät löytäneet ratkaisevia eroja.

Vertegaal etsii nyt muitakin sovelluksia.

”Kuvittele festivaalia ja esiintyjiä, jotka soittavat eri puolilla maailmaa, mutta esiintyvät yhdessä tilassa kolmiulotteisina.”

Monet ovat pitäneet täydellisenä kolmiulotteisena kuvana esimerkiksi rap-artisti Tupac Shakurin esiintymistä Coachellan musiikkifestivaaleilla Kaliforniassa vuonna 2012.

Edesmenneen Tupacin kuva lavalla ei kuitenkaan Vertegaalin mukaan ollut hologrammi vaan kaksiulotteinen video, joka heijastettiin lasilevylle.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä