Bakteereissamme on 360 kertaa enemmän geenejä kuin itsellämme.

Ihmisessä on triljoonia mikrobeja  - niitä on meissä kymmenen kertaa enemmän kuin soluja. Ne ovat kuitenkin niin pieniä, että ne muodostavat vain 1-3 prosenttia kehonpainosta.

Human Microbiome -projekti (HMP) kartoitti lähes 80 tutkimusinstituutin voimin ihmisen mikrobistoa viiden vuoden ajan ja sai selville, että meitä asuttaa yli 10 000 pieneliölajia. Tutkijat uskovat, että terveen aikuisen mikro-organismeista on jäljitetty nyt 81-99 prosenttia.

Mikrobistossamme on tutkijoiden arvioiden mukaan noin kahdeksan miljoonaa proteiineja koodaavaa geeniä eli 360 kertaa enemmän kuin omassa genomissamme.

Mikrobisto on olennainen ihmisen selviytymiselle. Esimerkiksi suolistobakteerien geenit mahdollistavat sen, että  pystymme sulattamaan ruokaa ja imemään ravinteita, joita emme muuten kykenisi hyödyntämään.

"Ihmisillä ei ole kaikkia entsyymejä, joita ruokavaliomme edellyttää", tutkija Lita Proctor sanoo. Lisäksi mikrobit tuottavat terveyttä edistäviä yhdisteitä, joita genomimme ei itse tuota.

Ihmisen normaalia mikrobistoa tutkittiin 242 aikuisesta. Näytteitä otettiin suusta, nenästä ja ihon eri kohdista. Lisäksi analysoitiin ulostenäytteitä.

Kävi ilmi, että ihmisten mikrobisto vaihtelee sekä runsaudeltaan että lajistoltaan. Eri kehonosien mikro-organismit ovat yhtä erilaisia kuin Amazonissa ja Saharassa, mutta samaa paikkaa voivat eri ihmisillä asuttaa eri bakteeriyhdistelmät tai niissä on samoja bakteereita, mutta eri määrä.

Tutkimushankkeen 14 artikkelia julkaistaan samanaikaisesti useassa Naturen ja PLoSin julkaisuissa. Löydät kokoelman täältä.

Lisää ihmisen bakteeriston merkityksestä voit lukea Tiede-lehden artikkelista.