Näitä nautitaan piristyksen ja humahduksen tähden. Kuva: Shutterstock
Näitä nautitaan piristyksen ja humahduksen tähden. Kuva: Shutterstock

Ihmisiä houkuttaa maun sijasta alkoholi ja kofeiini.

Moni hifistelee erikoisoluensa humalan katkeroita tai kahvipapujensa paahtoastetta. Mieltymys olueen tai kahviin tuskin kuitenkaan on seurausta juoman mausta – aivan kuten tupakkaakaan ei polteta maun vuoksi.

Tämä kävi selväksi, kun lääketieteen ja ennaltaehkäisevän lääketieteen tutkijat yrittivät tunnistaa geneettistä mieltymystä joko makeisiin tai karvaisiin juomiin.

Yllätyksekseen tutkijat huomasivat, että ihmisten raportoima karvaiden juomien kulutus ei ollut juuri mitenkään yhteydessä makuaistiin vaikuttaviin geeneihin. Sen sijaan se oli yhteydessä kofeiinin ja alkoholin kulutukseen vaikuttaviin geeneihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Juomavalintamme taustalla lymyävä genetiikka liittyy juomien psykoaktiivisiin aineisiin. Ihmiset pitävät kahvin ja alkoholin vaikutuksista. Sen takia he juovat niitä, eivät suinkaan maun vuoksi”, ennaltaehkäisevän lääketieteen apulaisprofessori Marilyn C. Cornelis Northwestern-yliopistosta kertoo tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Noin 370 000 eurooppalaista alkuperää edustavasta koehenkilöstä saatiin tietää koko perimä. Koehenkilöt itse ilmoittivat, kuinka paljon he vuorokaudessa joivat mitäkin juomia.

Karvaiksi juomiksi laskettiin kahvi, tee, greippimehu, olut, punaviini ja viina. Makeiksi juomiksi luettiin sokerilla ja keinotekoisilla makeutusaineilla maustetut virvoitusjuomat sekä kaikki muut hedelmämehut kuin greippimehu.

Ensin tutkimus tehtiin Britannian biopankin valtavassa pitkittäistutkimuksessa mukana olevilla noin 336 000 ihmisellä. Sitten se toistettiin kolmen pienemmän yhdysvaltalaisen kohortin avulla.

Tutkimus julkaistiin Human Molecular Genetics -lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla