Ihminen vanhenee vääjäämättä, mutta liikunnalla sitä voi hidastaa. Kuva: Shutterstock
Ihminen vanhenee vääjäämättä, mutta liikunnalla sitä voi hidastaa. Kuva: Shutterstock

Ihminen voi vanheta yhdellä tavalla mitattuna tavallista nopeammin, mutta pysyä muilla mittareilla nuorempana.

Ihmiset vanhenevat neljää eri fysiologista pääreittiä pitkin. Tutkijat määrittivät näiden perusteella ihmisten ikääntymistyypit.

Luokitukseen päätyivät Stanfordin yliopiston tutkijat, kun he etsivät vanhenemisen molekyylimerkkejä runsaan sadan henkilön näytteistä. Osallistujat olivat iältään 29 ja 75 vuoden väliltä.

Osallistujien veri-, uloste- ja muista näytteistä selvitettiin lukuisia eri proteiineja, aineenvaihduntatuotteita, tulehdusaineita, mikrobeja ja laboratorioarvoja kuten kolesterolia. Kaikkiaan tutkimuksesta kertyi valtaisa, 18 miljoonan mittaustuloksen aineisto.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Osa osallistujista pääsi runsaan kahden vuoden seurantaan. Näiltä 43 terveeltä 34–68-vuotiaalta otettiin näytteet vähintään viidesti vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin tutkijat saattoivat tarkkailla, miten erilaiset mittausarvot muuttuvat iän mukana.

Ryhmä julkaisi löydöksensä Nature Medicine -tiedelehdessä.

”Voimme nähdä selviä kuvioita siinä, miten ihmiset vanhenevat molekyylitasolla, ja vaihtelua on aika lailla”, sanoo tutkimusta johtanut Stanfordin yliopiston genetiikan professori Michael Snyder tiedotteessa.

Tutkijat totesivat, että ikääntyminen etenee neljää väylää pitkin. Ne liittyivät aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään, maksaan ja munuaisiin.

Esimerkiksi aineenvaihdunnallista ikääntymistä luonnehtii se, että verensokerista kertova a1c-hemoglobiini on korkealla. Tämän ikääntymistyypin ihmisillä on suurempi riski sairastua diabetekseen.

Immuunijärjestelmään liittyvä ikääntyminen näkyy puolestaan suurempina määrinä tulehdusaineita. Ikääntymistyyppi lisää riskiä sairastua immuunijärjestelmän sairauksiin.

Ikääntymistyypit eivät sulje pois toisiaan. Vanheta voi siis samalla kertaa useammalla rintamalla.

”Ikääntymistyyppi on enemmän kuin pelkkä nimilappu. Se voi auttaa yksilöitä suuntaamaan huomionsa terveyteen vaikuttaviin riskitekijöihin ja löytämään alueita, joilla he voivat todennäköisimmin kohdata ongelmia”, Snyder sanoo.

Kävi myös ilmi, että ihmiset ikääntyivät eri tahtia ja että vauhtiin voi vaikuttaa. Jotkut näet onnistuivat seurantavuosien aikana vähentämään vanhenemiseen liittyviä merkkiaineita.

Ruokavalion muutos tai laihduttaminen pudotti joillakin verensokerista ja diabetesrikistä kertovan a1c-hemoglobiinin pitoisuutta.

Toisilta taas väheni kreatiinin määrä veressä, kun he olivat alkaneet käyttää statiineja kolesterolia pudottaakseen. Veren kreatiinipitoisuudet ovat korkeat munuaisten vajaatoiminnassa.

Oli myös tapauksia, joiden ikääntyminen hidastui tarkasteluaikana ilman mitään selkeää syytä. Tutkijoille arvoitukseksi jäi sekin, että toiset vain ylipäätään ikääntyivät tavanomaista hitaammin.

”Löydökset kuvaavat sitä, että ihmiset ovat erittäin yksilöllisiä ja fysiologiset prosessit etenevät hyvin eri tahtiin ihmisillä”, kommentoi ikääntymistutkija Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta.

Hänen mukaansa löydöt myös sopivat aiempaan tietoon siitä, että näissä järjestelmissä tapahtuu ikääntymisen mukana muutoksia.

”Ikääntyminen sinänsä tapahtuu kaikkialla elimistössä.”

Stanfordin ryhmän havaitsemat vanhenemisen molekyylimerkit eivät ole ainoita tapoja jäljittää elimistön vanhenemista.

Paljon on käytetty niin sanottua epigeneettistä kelloa. Epigeneettinen kello perustuu niin sanottujen metyyliryhmien kiinnittymiseen dna:han. Muutokset tietyissä metyyliryhmissä muuttuvat kellomaisen säännönmukaisesti ihmisen ikääntyessä.

Sillanpään mukaan epigeneettinen kello on tällä hetkellä paras keino ennustaa ihmisen elinikää.

”Epigeneettiset kellot ennustavat kuolemaa paljon tarkemmin kuin kronologinen ikä. Ne myös ennustavat ikääntymiseen liittyviä sairauksia, jotka lisäävät riskiä ennenaikaiselle kuolemalle”, Sillanpää kertoo.

Myös Sillanpää ja hänen työtoverinsa ovat hyödyntäneet uudenlaista epigeneettistä kelloa tutkiakseen esimerkiksi sitä, voidaanko liikunnalla hidastaa vanhenemista.

”Näyttää siltä, että se toimii. Liikunnalla on lievä ikääntymistä hidastava vaikutus.”

Epigeeneettinen kello alkaa raksuttaa jo siitä lähtien, kun solut jakaantuvat. Vanhenemisen ei silti katsota alkavat vuodesta nolla.

”Yleisesti ajatellaan, että se alkaa pikkuhiljaa, kun kasvu pysähtyy noin kaksikymmentävuotiaana. Fysiologiset muutokset alkavat kolmenkympin tienoilla. Siihen asti lihavoimat ja kestävyys paranevat, mutta siten alkaa heikkeneminen.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla