Luolasta on löytynyt myös ihmisen muinaisjäänteitä, koruja ja tarvekaluja. Kuva: Ashley Kruger
Luolasta on löytynyt myös ihmisen muinaisjäänteitä, koruja ja tarvekaluja. Kuva: Ashley Kruger

Tulta ei käytetty vain lihan vaan myös kasvisten kypsentämiseen.

Maailman vanhimmat todisteet tulella kypsennettyjen kasvien maavarsien syömisestä ovat löytyneet luolasta eteläisestä Afrikasta. Hiiltyneillä jäänteillä on ikää ainakin 170000 vuotta.

Kasvin maavarsi on varren mullassa oleva osa. Esimerkiksi inkivääristä käytetään ruoanlaitossa nimenomaan muhkuraista maavartta.

Luolasta löydetyt 55 hiiltynyttä kasvisjäännettä eivät silti ole kaikkein vanhimpia merkkejä ihmissuvun kasvisruoasta. Israelista on löytynyt maavarsien, pähkinöiden, hedelmien ja siemenien jäänteitä, jotka ovat 780000 vuotta vanhoja. Niiden säilöön panijat olivat todennäköisesti pystyihmisiä eli Homo erectuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Uusi löytö on kuitenkin varhaisin selvä todiste kasvien paahtamisesta, kertoo New Scientist -lehti. Kypsentäjät olivat myös samaa ihmislajia kuten mekin eli nykyihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Löydön perusteella kivikautiseen eteläafrikkalaiseen paleoruokavalioon kuului paahdettuja Hypoxis-suvun kasveja, joita kutsutaan paikallisesti myös keltatähtikukiksi.

Tiettyä afrikkalaiseksi perunaksi kutsuttua tämän suvun kasvia käytetään Afrikassa yhä lääkitsemiseen. Syötäväksi sopii paremmin Hypoxis augustifolia, joka on levinnyt laajalti Saharan etelänpuoleiseen Afrikkaan, myös Lebombovuorille, jossa luolakin sijaitsee.

Hypoxis augustifolialla on porkkanan muotoiset maavarret, joiden malto on valkeaa ja perunan tavoin tärkkelyspitoista. Maultaan ne muistuttavat jamssia.

Maavarsia voi syödä raakana. Kuitenkin runsaan kuitupitoisuuden ja sitkeyden vuoksi kypsentäminen kannattaa.

”Kuitupitoisten maavarsien kypsennys teki niistä helpommin kuorittavia ja sulavia. Niinpä niitä saatettiin syödä enemmän ja ravitsemushyödyt tulivat suuremmiksi”, kertoo professori Lyn Wadley eteläafrikkalaisesta Witwatersrandin yliopistosta tiedotteessa. Hän johti kaivauksia.

Hypoxis angustifolia kasvaa laajalti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kuva: Lyn Wadley

Kaikki hiiltyneet jäänteet olivat samaa Hypoxis-lajia. Jäännökset löytyivät tulisijoista ja tuhkakasoista niin sanotusta Rajaluolasta, jossa tutkimusryhmä on tehnyt kaivauksia vuodesta 2015. Luola sijaitsee Etelä-Afrikan ja entisen Swazimaan eli nykyisien Eswatinin välisen rajan tuntumassa.

”Rajaluolan asukkaat keräsivät Hypoxiksen maavarsia luolan lähirinteiltä ja toivat ne luolaan kypsennettäviksi nuotioiden tuhkassa”, Wadley hahmottelee muinaisihmisten tapoja tiedotteessa.

Luola on vuoren rinteellä. Kuva: Ashley Kruger

Luolan asukkaat ilmeisesti kaivelivat maavarsia keppien avulla. Yksi sellainen löytyi niin ikään luolasta. Tutkijat ajoittivat se 40000 vuoden ikäiseksi.

Tutkijat uskovat, että Hypoxiksen maavarret olivat tärkeä ja tavanomainen osa kivikautisen ihmisen ruokavaliota. Heidän mukaansa muinaiset metsästäjä-kerääjät saattoivat turvautua niihin myös muuttaessaan uusille asuinsijoille ja ulos Afrikasta. Kasvia esiintyy Arabian niemimaan Jemenissä asti.

Ihminen rupesi käyttämään tulta ruoan kypsennykseen useimpien arvioiden mukaan 250 000–500 000 vuotta sitten, kertoo Tiede-lehden artikkeli.

Harvardin yliopiston professori Richard Wrangham on kuitenkin päätellyt hampaiden pienenemisestä ihmissuvussa, että kokkaaminen alkoi jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten.

Hänen olettamuksensa mukaan juuri ruoan tulella kypsentäminen erotti ihmisen muista kädellisistä ja kiihdytti ihmissuvun kehitystä. Paistamisen ansiosta energiasyöpöt aivomme alkoivat kasvaa, Wranghamin hypoteesi kuuluu.

On arveltu, että ihmiset grillasivat ensin lihaa. Tästä on myös säilynyt eniten jälkiä, luut kun säilyvät paremmin kuin kasvinosat.

Kivikauden ihmiset kypsensivät tulella kasvejakin, kuten myös uusi luolalöytö osoittaa. Kuumakypsennys tekee monesta kasviksestakin helpommin sulavaa, vähentää niistä haitallisia yhdisteitä ja tappaa bakteereja.

Rajaluolan kasvisaterian jäänteet säilyivät hiiltymisen ansiosta. Tutkijat kuvasivat niitä elektronimikroskoopilla ja tunnistivat niistä samanlaisia rakenteita kuin nykyisistä Hypoxis-suvun kasveista.

Rajaluolasta on tehty monia muinaislöytöjä aina siitä asti, kun siellä alkoivat kaivaukset 1930-luvulla. Nykyihmisten jäänteiden lisäksi paikasta on kaivettu esiin muun muassa luusta tehtyjä työkaluja, strutsinmunakuorista tehtyjä koruja ja risiinimyrkkyä.

Uudet löytönsä Wadleyn ryhmä julkaisi Science-tiedelehdessä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä16319

"on löytynyt maavarsien, pähkinöiden, hedelmien ja siemenien jäänteitä, jotka ovat 780000 vuotta vanhoja. Niiden säilöön panijat olivat todennäköisesti pystyihmisiä eli Homo erectuksia."

Hiukan perspektiiviä ja suhteellisuudentajua, sivsityneelle minäminälle,  jos jääkausi alkoi 50 000 vuotta sitten, niin  on niitä keräilijä marjanpoimijoita ollut suomenniemellä  yli  700 000 vuotta.

Pikkuhiljaa alkaa monouskovaisten jälkeläisten käsitykset lähestymään  Hindulaista ja buddhalaista aikakäsitystä, sitä että älykäs ihminen onkin  mijoonia vuosia vanha vekkuli.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla