Simpanssit ja bonobot käyttävät eleitä vaihtaakseen asentoja sukiessaan toisiaan. Kuva: Catherine Hobaiter
Simpanssit ja bonobot käyttävät eleitä vaihtaakseen asentoja sukiessaan toisiaan. Kuva: Catherine Hobaiter

Ihmisten, bonobojen ja simpanssien eleet voivat samaa kaukaista perua.

Simpansseilla, bonoboilla ja meillä ihmisillä näyttää olevan yhteistä, kaukaa menneisyydestä perittyä elekieltä, jonka kaikki kolme lajia saattavat ymmärtää. Näin olettavat psykologi Kirsty Graham Yorkin yliopistosta Britanniasta ja hänen kollegansa.

Tuoreessa tutkimuksessaan he videoivat villejä bonoboja eli kongonsimpansseja Ugandassa ja analysoivat näiden eleitä. Tutkijoiden artikkelin julkaisi Plos Biology -lehti.

Kun bonobo teki tavallisen eleen, josta seurasi yhdenmukainen reaktio lauman muilta jäseniltä, tutkijat hyväksyivät sen listalleen. Jos bonobo vaikkapa raaputti äänekkäästi olkavarttaan katsoessaan lajikumppanian, tämä ryhtyi rapsuttamaan sitä ystävällisesti.

Koska ensimmäinen osapuoli oli aina tyytyväinen toisen vastaukseen, tutkijat päättelivät, että oman olan äänekäs raapiminen tarkoittaa kyhnytyspyyntöä.

Seuraavaksi tutkijat vertasivat bonobojen ja simpanssien eleitä ja huomasivat, että 90 prosenttia niistä olivat samanlaisia.

Tämä on paljon enemmän kuin sattumaa, sanoo tutkimusta johtanut Graham Science-lehdessä. Hän olettaa, että yhteinen osa elehtimisestä lienee vanhaa, perittyä ohjelmistoa. Sillä saattaa siis olla biologinen perusta.

Esimerkkejä eleistä tukijat ovat koonneet The Great Ape Dictionary -verkkosivulle.

Simpanssit ja bonobot kuuluvat samaan Pan-sukuun. Bonobot erotettiin omaksi lajikseen vasta vuonna 1929. Lähisukulaiset näyttävät samanlaisilta, mutta bonobo on kevytrakenteisempi ja sillä on pitkulaisempi naama ja pitemmät raajat kuin simpanssilla. Lisäksi bonobo kävelee pystyasennossa.

Koska monet eleet ja merkitykset ovat yhteisiä bonoboille ja simpansseille, tutkijat arvelevat, että niitä käytti myös näiden kädellisten ja ihmisen viimeinen yhteinen esi-isä. Simpansseihin johtava kantamuoto erosi ihmisen linjasta 7–8 miljoonaa vuotta sitten.

Vaihtoehtoisesti jokainen laji on voinut kehittää elekielensä itsenäisesti, mutta tätä Graham ja hänen työtoverinsa pitävät epätodennäköisenä.

Heidän mukaansa on luultavaa, että ihmisetkin jakavat eleiden perinnön, koska meidän näyttää olevan helppo ymmärtää, mitä eläimet haluavat.

Lisäksi meille on luontevaa turvautua eleisiin, kun emme pysty käyttämään sanoja vaikkapa vieraskielisessä ympäristössä. Tervehdimme tuntemattomia käden heilautuksella, ja he ymmärtävät.

Jotkin eleet ovat toki opittuja tai muutettuja. Esimerkiksi Ugandan viidakossa elävä, tutkijoiden Shibaksi nimeämä bonobouros teki liioitellun kädennoston samalla kun löi rintaansa. Se tuntui tahtovan korostaa pyyntöään, mikä toimikin.

Grahamin tiimi aloittelee uutta tutkimusta, jossa se selvittää, miten ihmiset reagoivat apinoiden eleisiin. Tutkijat perehtyvät myös siihen, miten hyvin ymmärrämme karvaisten sukulaistemme käsien sanomia ja kuinka usein käytämme itsekin raajojamme viestiäksemme samoja sisältöjä.

Simpanssien eleistä ilmestyi perusteellinen tutkimus Current Biology -lehdessä vuonna 2014. Siinä kommunikaation tutkijat Catherine Hobaiter ja Richard Byrne St. Andrewsin yliopistosta Skotlannista ruotivat yhteensä 4 531 tapausta, joissa simpanssit viestivät elehtimällä. He tarkkailivat 80 simpanssin yhteisöä Ugandassa sijaitsevassa sademetsässä.

Heidän mukaansa villit simpanssit käyttävät 66 elettä, joiden avulla ne välittävät 19 merkitystä. Tutkijat tulkitsivat ensimmäistä kertaa tarkoin 36 eleen merkityksen.

Jos simpanssi pyytää lajikumppaniaan lähemmäs, se viittoo, tarttuu tähän kiinni ja vetää tai läimäyttää vaikkapa kivellä kiveä. Toissijaisesti se saattaa heilauttaa kättään, työntää kaveria tai läpsäistä tätä suulle.

Näin simpanssi komentaa toista poistumaan: se viuhtoo kädellään, hypähtää ilmaan, ravistaa jotain, minkä saa kahmaistua kouraansa, mottaa sitä, maata tai yksilöä, jonka tahtoo karkottaa. Joskus se voi nostella kättään, liikuttaa esinettä, sysätä, lyödä tai naputtaa epäsuosioon joutunutta kaveria tai tömistellä.

Kun simpanssi viekoittelee kumppania flirttailemaan kanssaan, se näykkii lehteä.

Eri yksilöt tarkoittavat samoilla eleillä samaa tai samoja asioita. Kun ryhmän jäsenet neuvottelivat keskenään, ne hyödynsivät joustavasti useita samanmerkityksisiä eleitä.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3246
Liittynyt16.1.2016

Ihmisillä ja apinoilla on yhteinen elekieli

Potaskaa. Eleet ovat useinkin tasan päinvastaisia kuin mihin ihminen on sosiaalisesti päätynyt. Esimerkiksi hampaiden paljastaminen, myös simpanssilla luonnossa (kun se ei matki ihmistä), on lähes aina vihamielinen ele eikä mikään "hymy" (vaikka siltä vaikuttaisi) kuten ihmisellä. Takapuolen kääntäminen sen sijaan elukoilla lähes kautta linjan ystävällinen ele, joka tarkoittaa, ettei asianomainen odota hyökkäystä.
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä