Simpanssin käsi (vasen) ei taivu nyrkkiin niin kuin ihmisen (oikea).
Simpanssin käsi (vasen) ei taivu nyrkkiin niin kuin ihmisen (oikea).

Tappeleminen muovaili rakenteen.

Ihmisillä on lyhyemmät kämmen ja sormet mutta pidempi peukalo kuin apinoilla, ja toisin kuin serkkumme, saamme suljettua sormet nyrkkiin. Kätemme näppäryyden on ajateltu olevan perua työkalujen käyttelystä, mutta nyt yhdysvaltalaistutkijat esittävät, että käden kehitystä on siivittänyt nyrkin hyödyllisyys tappelemisessa.

"Aggressiivisuuttamme ei ole otettu tarpeeksi huomioon evoluutiossamme", väittää professori David Carrier Utahin yliopistosta.

Carrierin mukaan ihmiskäsi toki muovautui käsi kädessä työkalujen kanssa, mutta nyrkin merkitystä ei pidä unohtaa. Se nimittäin suojaa käden luita, lihaksia ja nivelsiteitä lähitaistelussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

"Sellainen esivanhempi, joka pystyi lyömään nyrkillä lujempaa vahingoittamatta itseään, pärjäsi paremmin kiistoissa puolisosta, ruoasta, vedestä ja suojasta", Carrier sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Carrier kollegoineen testasi ajatusrakennelmaansa vapaaehtoisten kamppailulajiharrastajien avulla.

Ensimmäisessä kokeessa tutkittiin, kuinka lujaa mies lyö nyrkillä ja avokämmenellä. Kävi ilmi, että iskuvoima oli periaatteessa sama, mutta nyrkki teki sen pienemmällä pinta-alalla. "Koska paine on suurempi, nyrkki aiheuttaa todennäköisesti enemmän vahinkoa vastustajan kudoksissa, luissa, hampaissa ja silmissä", Carrier arvioi.

Jatkokokeissa selvisi, että nyrkki aiheuttaa lyöjän sormille vähemmän vaurioita kuin avokämmenellä mätkiminen. "Kokeemme osoittivat, että ihmiskäden rakenteesta on etua iskemisessä. Esitämme siis, että käden muoto on voinut osin viilautua luonnonvalinnan kautta tappelumenestyksen myötä."

Tutkimuksen julkaisi The Journal of Experimental Biology.

Sisältö jatkuu mainoksen alla