Vietnamilaisen ravintolan tarjoomuksia. Kuva: Wikimedia Commons
Vietnamilaisen ravintolan tarjoomuksia. Kuva: Wikimedia Commons

Ravinnonkulutus on yli kaksinkertaistunut 1970-luvulta.

Väestö kasvaa, ja vuonna 2050 ihmisiä on maan päällä jo yhdeksän miljardia. Hyvinvoinnin lisääntyessä myös ihmiset kasvavat.

Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa nämä yhdeksän miljardia ihmistä tarvitsevat ja kuluttavat keskimäärin enemmän energiaa kuin ihmiset nyt, sanovat Norjan teknis- ja luonnontieteellisen yliopiston tutkijat artikkelissaan Sustainability-lehdessä.

Keskimääräinen aikuinen painaa nykyään 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 1975. Niinpä hän kuluttaa myös kuusi prosenttia enemmän energiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun vuonna 1975 keskimääräinen aikuinen oli 161 senttiä pitkä ja painoi 56,7 kiloa, nykyään maailman aikuisväestön keskiarvo on 163 senttiä ja 64,7 kiloa. Yksittäinen aikuinen kuluttaa päivässä keskimäärin 150 kilokaloria enemmän kuin 1970-luvulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat uskovat, että kehityssuunta jatkuu useimmissa maailman valtioissa. Tätä ei ole otettu huomioon, kun on tehty ennusteita tulevaisuuden kasvavan väestön ravinnontarpeesta.

Myös ruokahävikki on lisääntynyt.

”Yhdeksän miljardin ihmisen ruokkiminen vuonna 2050 on vaikeampaa kuin saman väestömäärän ruokkiminen tänään”, tiivistää tiedotteessa teollisen ekologian tohtoriopiskelija Gibran Vita, yksi tutkijoista.

Tutkijat laskevat, että pelkästä ihmisten lihomisesta ja ruokahävikistä syntyvä kulutuksen lisäys 1970-luvulta tähän päivään on yhtä suuri kuin jos maapallolla eläisi melkein 300 miljoonaa ihmistä enemmän kuin nyt.

Maiden välillä on tietysti valtavia eroja. Keskiverto amerikkalainen painaa tutkijoiden laskelmien mukaan 81,3 kiloa ja Arabiemiraattien kansalainen 77,8 kiloa. Toisessa ääripäässä ovat eritrealaiset, paino keskimäärin 54,6 kiloa, ja kambodžalaiset, 51,8 kiloa.

Painoero keskiverron Tongan saaren asukkaan ja keskiverron vietnamilaisen aikuisen välillä on huimat 40 kiloa. Tongalainen aikuinen painaa keskimäärin 93 kiloa ja vietnamilainen 52 kiloa.

Päivittäisessä energiantarpeessa tämä ero tarkoittaa 800 kilokaloria. Tongalaisen pitää siis kauhoa suuhunsa vielä neljä lautasellista kaurapuuroa, kun vietnamilainen on jo saanut kyllikseen.

Jos lihomistrendi jatkuu, kuten tutkijat olettavat, ovat useat nykyiset laskelmat tulevaisuuden ruoantarpeesta alakantissa.

”Aiemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu, että isommat ihmiset tarvitsevat myös enemmän ruokaa”, sanoo teollisen ekologian tohtori Felipe Vásquez, joka ideoi tutkimuksen.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä8296

Ravintoa enemmän, väestö kasvaa. Siis lisää hiilidioksidia. Eipä hätäillä. Nythän ihmiskunta haluaa polttaa biomassaa liike-energiakseen, jotta kuluisi vähemmän fossiilisia energioita, jotka taas lisäävät hiilidioksidin määrää.

Biomassan x] lisääntyvä poltto on lopulta vastoin kaikkia evoluution "sääntöjä", vaikka rajuja metsäpaloja on ollut jo vuosimiljoonien ajan. Emme tunne meitä elättävän biosfäärin biomassojen keskinäisiä suhteita, joilla on vahva merkitys elollisuuden monipuolisuuteen eli biodiversiteetin asteeseen.

Näin kirjoittelimme vuonna 2011 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/01/lisaa-hiilidioksidia-ruoka-loppuu.... -

[... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja – 30 %, jopa -50 %. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 h työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii ”kurmee” - osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahan määrästä... ]

Lisää hiilidioksidia – ruoka loppuu!

Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2 000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?

Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä

Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!

Hiilidioksidi on ehdoton kasvua ylläpitävä voima!

Ilmakehästä tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota ylisuosittua elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS |*] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla muun muassa keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin [ … ]

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sisältö jatkuu mainoksen alla