Keskiaikainen luuranko puolalaiselta Sanokin kaivaukselta. Kuva: Wikimedia Commons
Keskiaikainen luuranko puolalaiselta Sanokin kaivaukselta. Kuva: Wikimedia Commons

Uusi elämänmuoto vähensi liikuntaa.

Metsästäjä-keräilijöillä on tiedetty olleen raskaammat luut kuin nykyihmisellä. Tuoreessa tutkimuksessa osoitetaan, että luiden keveneminen liittyi vähemmän liikuntaa vaativaan maanviljelijäin elämäntapaan.

Kansainvälisessä tutkimuksessa vertailtiin luita useilta arkeologisilta kaivauksilta eri puolilta Eurooppaa. Tarkastelujakso alkoi yli 30 000 vuotta vanhoista näytteistä ja ulottui keskiajalle.

Kansainvälisessä tutkimuksessa oli Suomesta mukana Oulun yliopiston tutkijoita ja Suomen Akatemia oli rahoittanut sitä.

Kevenevien luiden arvoitusta selvitettiin selvittämällä sekä ylä- että alaraajojen luiden lujuutta ja seuraamalla niiden muutoksia eri aikakausina.

Tulokset osoittivat, että yläraajojen luiden lujuus pysyi jokseenkin tasaisena läpi koko tarkastelujakson, mikä viittaa siihen, että niihin kohdistuva rasitus on pysynyt enemmän tai vähemmän tasaisena. Alaraajojen luissa sen sijaan näkyi selvä keveneminen aikajaksolla 10 000 - 2 500 vuotta sitten.

Keveneminen kesti tuhansia vuosia, ja nykyisen keveytensä luut ovat saavuttaneet keskiajalla.

Luiden kevenemisen syyt ovat askarruttaneet tutkijoita pitkään. Vaikka luiden kevenemisen on tiedetty tapahtuneen samaan aikaan, kun ihmiset siirtyivät maanviljelyyn, mitkä tekijät maanviljelyksessä saivat luut kevenemään? Ehdokkaita ovat olleet liikunta, ruokavalio, siirtyminen sisätiloihin tai hevosten kesyttäminen.

Koska käsivarsien luiden lujuus on pysynyt jokseenkin samana, mutta alaraajojen luut keventyneet, tämä viittaa muutoksiin liikkumisen määrässä.

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the National Academy of Sciences.