Jäävuori ajelehti Kulusukin kaupungin sataman ohi Grönlannissa elokuussa 2009. Maapallon pohjoiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Kuva: Bob Strong / Reuters
Jäävuori ajelehti Kulusukin kaupungin sataman ohi Grönlannissa elokuussa 2009. Maapallon pohjoiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Kuva: Bob Strong / Reuters

Pohjoinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo ja joidenkin merialueiden keskilämpötila on neljä astetta tavallista korkeampi kertoo tuore raportti.

Yhdysvaltain sään- ja merentutkimuslaitos Noaa on julkaissut vuosittaisen raporttinsa pohjoisten alueiden tilasta, ja se on karua kertomaa.

Ikirouta jatkaa sulamistaan, ja pohjoiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Merijään huippumäärä oli tänä vuonna maaliskuussa pienempi kuin koskaan aiemmin, ja ylipäänsä tämä vuosi oli historian toiseksi lämpimin pohjoisilla alueilla. Ennätysvuosi oli 2016. Tänä vuonna alueella oli 1,6 astetta keskimääräistä lämpimämpää.

Barentsinmerellä ja Tšuktšimerellä meriveden pintalämpötila oli elokuussa 4 astetta keskiarvoa korkeampi. Koillis-Siperian ja Alaskan välissä sijaitsevan Tšuktšimeren pintalämpötila on noussut 0,7 astetta vuosikymmenessä vuodesta 1982 lähtien.

Leväkukinnot lisääntyvät, kun jää vetäytyy ja päästää auringonvaloa mereen. Myös tundra alkaa vihertää Siperiassa, Alaskassa ja Kanadassa ilmaston lämmetessä. Jään sulaminen vain kiihdyttää lämpenemistä, kun valkoinen, auringonvaloa heijastava pinta vähenee.

Ikirouta sulaa nopeammin kuin koskaan. Sen osalta tiedot ovat vasta alustavia, mutta näyttää siltä, että ennätykset ovat taas rikkoutumassa, raportoi The Guardian-lehti.

Hyviäkin uutisia on. Aasian alueella lumipeite oli tavallista suurempi, mikä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2005. Toisaalta Pohjois-Amerikan alueella lumipeite pysyi keskiarvon alapuolella jo yhdettätoista vuotta, raportoi CNN.

Grönlannin merijää suli hieman keskiarvoa hitaammin viileän kesän vaikutuksesta. Vaikka jään maksimimäärä maaliskuussa oli pienempi kuin aiemmin, syyskuussa mitattu vähimmäismäärä oli vain kahdeksanneksi pienin.

Tämä on kuitenkin laiha lohtu. Jää hupenee vuosi vuodelta ja myös ohenee.

Kun vuonna 1985 merijäästä lähes puolet oli paksua, monivuotista jäätä, nykyään jopa 79 prosenttia on ohuempaa, yksivuotista jäätä.

Jääkairanäytteistä, fossiileista ja muista lämpötilan välillisistä mittareista voidaan todeta, että lämpötila pohjoisessa nousee ja jää vähenee tahdilla, jollaista ei ole koettu 1500 vuoteen.

”Arktinen alue on perinteisesti ollut maapallon jääkaappi, mutta nyt kaapin ovi on jätetty auki”, muotoilee Noaan arktista tutkimusohjelmaa johtava Jeremy Mathis.

Tutkijat muistuttavat, että arktisen alueen muutoksilla on valtava vaikutus koko maapalloon. Lämpötilan nousu vaikuttaa ilmastoon monimutkaisilla tavoilla. Esimerkiksi muutokset pohjoisen alueen merijäässä ja lämpötilassa voivat vaikuttaa ilmakehän suihkuvirtauksiin, millä on hyvin voinut olla osansa Yhdysvaltain poikkeuksellisissa sääoloissa ja muun muassa Kalifornian metsäpaloissa.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.