Illanvirkut valvovat luontaisesti myöhään ja nukkuvat aamulla pidempään, mutta yhteiskunta ja työelämä pyörivät pitkälti aamuvirkkujen rytmissä. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS
Illanvirkut valvovat luontaisesti myöhään ja nukkuvat aamulla pidempään, mutta yhteiskunta ja työelämä pyörivät pitkälti aamuvirkkujen rytmissä. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS

Iltaihmisen voisi antaa aloittaa ja lopettaa työpäivä myöhemmin.

Illanvirkuilla on kymmenen prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin aamuvirkuilla, kertoo uusi tutkimus.

Ihmisen kronotyyppi eli sisäsyntyinen vuorokausirytmi määräytyy osittain geeneissä. Illanvirkut valvovat luontaisesti myöhään ja nukkuvat aamulla pidempään, mutta yhteiskunta ja työelämä pyörivät pitkälti aamuvirkkujen rytmissä.

Vaikka itsensä onnistuisi herättämään varhain aamuisin ja menemään sänkyyn ajoissa illalla, se ei välttämättä ole omalle keholle ominainen rytmi.

Yhdysvaltalaisen Northwestern Medicine -tutkimussairaalan ja englantilaisen Surreyn yliopiston tutkimuksessa seurattiin 433 000:a englantilaista kuuden ja puolen vuoden ajan.

Tutkimuksen alussa heitä pyydettiin määrittelemään, kuinka vahvasti he kokevat itsensä aamu- tai iltaihmisiksi. Kokeeseen osallistuneet henkilöt olivat iältään 38–73-vuotiaita.

Seurannassa selvisi, että illanvirkut kärsivät varhain herääviä todennäköisemmin erilaisista terveysongelmista, kuten diabeteksestä, suolistovaivoista, hengityselinsairauksista ja mielenterveysongelmista. Tämä on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa.

Lisäksi illanvirkuilla oli jopa kymmenen prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin aamunvirkuilla. Vaikutus säilyi, vaikka erilaiset terveysongelmat otettiin huomioon.

Tutkimus ei voi osoittaa suoraa syy-yhteyttä valvomisen ja kohonneen kuolleisuusriskin välillä, mutta korrelaatio oli selvä.

Erityisesti kellojen siirtely voi kouraista myöhään valvovan ja aamu-unisen ihmisen sisäistä kelloa syvältä.

”Sydänkohtauksia näyttää esiintyvän enemmän kesäaikaan siirryttäessä. Ja täytyy muistaa, että pienikin lisäys kuolleisuusriskissä on kerrottava 1,3 miljardilla eli kaikilla kellon siirtelylle altistuvilla. Pitäisi pohtia vakavasti, ovatko kesäajan haitat hyötyjä suurempia”, sanoo kronobiologian professori Malcolm von Schantz Surreyn yliopistosta tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan ihmisen sisäinen vuorokausirytmi näyttäisi määräytyvän puoliksi geeneistä ja puoliksi ympäristön vaikutuksesta. Kymmenenkin prosentin lisä kuolleisuusriskissä on tuntuva osoitus siitä, että illanvirkkujen voi olla mahdotonta kunnolla sopeutua aikaisin heräävän yhteiskunnan rytmiin.

”Olisi keskusteltava siitä, että illanvirkkujen annettaisiin aloittaa ja lopettaa työpäivä myöhemmin, jos se vain on järjestettävissä. Lisäksi pitäisi tutkia, miten illanvirkut selviäisivät paremmin muita suuremmasta rasituksesta yrittäessään sopeuttaa sisäistä kelloaan auringon rytmiin”, von Schantz pohtii.

Vaikka rytmi olisi osittain geeneissä, siihen voi itsekin vaikuttaa, tutkijat muistuttavat. He antavat neuvoja vuorokausirytmin aikaistamiseen:

Järjestä niin, että saat valoa aikaisin aamulla mutta et yöllä. Esimerkiksi älylaitteiden tuijottelu vaikeuttaa tunnetusti nukkumista.

Yritä pitää kiinni säännöllisestä nukkumaanmenoajasta äläkä anna sen lipsua myöhemmäksi. Yritä tehdä asiat aiemmin.

Patologisille illanvirkuille tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Tutkijat korostavat, että jotkut ihmiset yksinkertaisesti soveltuvat esimerkiksi yötyöhön paremmin kuin muut.

Seuraavaksi tutkijat haluavat selvittää, voisiko hallitulla elämäntavan muutoksella vaikuttaa iltavirkkujen rytmiin, ehkäistä verenpaineen kohoamista ja muita myöhään valvomiseen liittyviä terveysongelmia.

Tutkimuksen julkaisi Chronobiology International.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä