Cirruksia eli untuvapilviä. Ne koostuvat jääkiteistä, ja kunkin kiteen ytimenä saattaa olla bakteeri.
Cirruksia eli untuvapilviä. Ne koostuvat jääkiteistä, ja kunkin kiteen ytimenä saattaa olla bakteeri.

Moni yläpilvi syntynee niiden ympärille. 

Noin kymmenen kilometrin korkeudessa muodostuvat yläpilvet. Ne koostuvat jääkiteistä, jotka kertyvät tiivistymisytiminä toimivien alle millimetrin tuhannesosan kokoisten hiukkasten ympärille. On uskottu, että valtaosa noista hiukkasista tuolla korkeudella on merestä noussutta suolaa ja maanpinnasta kohonnutta pölyä sekä saasteita, mutta keskimäärin 20 prosenttia hiukkasista onkin bakteereita. Näin raportoivat Nasan lentokoneiden keräämiä ilmanäytteitä seuloneet yhdysvaltalaiset tutkijat artikkelissaan Pnas-lehdessä.

Lentokoneet haalivat näytteitä kymmenen kilometrin korkeudesta sekä maan että meren yläpuolelta, sekä normaalisäässä että kahden suuren hurrikaanin aikana. Näytteiden mikrobistoa tutkittiin rna-vertailuilla, mikroskoopilla ja viljelyillä.

Bakteerit olivat mikrobeista selvästi yleisimpiä: niitä löytyi vähintään kymmenen kertaa enemmän kuin homeita. Yhdessä kuutiometrissä oli keskimäärin 5 000–100 000 bakteeria, joista 60–100 prosenttia oli elossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hurrikaanien aikana bakteereita oli enemmän kuin muulloin, mikä kertoo hurrikaanituulten nostovoimasta. Joidenkin hurrikaaninäytteiden hiukkasista lähes kaikki olivat bakteereita. Ainoastaan hurrikaanien aikana löytyi ihmisperäisyyteen viittaavia lajeja, kuten kolibakteereita ja streptokokkeja. Hirmumyrsky ilmeisesti nostaa niitä kulkiessaan asutuskeskusten yli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Bakteerilajistossa näkyi ilmamassan alkuperä: olivatko sen virtaukset nousseet enemmän maan vai meren yläpuolelta. Niin maalla kuin merellä syntyneissä ja niin hurrikaanien kuin rauhallisten säiden näytteissä kuitenkin esiintyi muiden ohessa tietyt 17 bakteeriryhmää. Tutkijat päättelevät, että ne ovat lajeja, jotka säilyvät yläilmoissa elossa pitkiä aikoja ja mahdollisesti löytävät ravintoakin sieltä. Niistä monet syövät esimerkiksi oksaalihappoa, jota muodostuu ilmassa.

Tutkijat arvioivat, että bakteerit vaikuttavat pilvien muodostumiseen luultua enemmän. Joillakin bakteerilajeilla on jopa kyky tietyillä pintaproteiineillaan edistää veden jäätymistä ja siten nopeuttaa yläpilvien jääkiteiden kasvua.

Pilvien muodostamisesta ei ole bakteereille itselleen hyötyä, eikä jäädytyskyky ole kehittynyt pilviä varten. Maanpinnalla nämä bakteerit loisivat kasveissa ja niiden lehtiä jäädyttämällä saavat aikaan solukkovaurioita, joista pääsevät kasvin sisään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla