Jäätiköt kutistuvat Himalajallakin ilmaston lämmetessä. Kuva: Nasa
Jäätiköt kutistuvat Himalajallakin ilmaston lämmetessä. Kuva: Nasa

Ennätyslämpimät vuodet seuraavat toisiaan, kertoo vuosittainen ilmaston tilaa kartoittava raportti.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa jatkuvasti ja kohosi viime vuonna 405 tilavuuden miljoonasosaan (ppm). Muinaisessa jäässä säilyneiden ilmakuplien ansiosta tiedetään, että lukema on korkeampi kuin 800 000 vuoteen, kertoo tuore, jokavuotinen ilmaston tilaa luotaava State of the Climate -raportti.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyi viime vuonna 2,2 ppm:ää. Lisäksi ilmastoa lämmittävien metaanin ja typpioksidin pitoisuudet ilmakehässä kasvoivat.

Vuosi oli myös 1800-luvun puoliväliin ulottuvan mittaushistorian lämpimin vuosi, jolloin ei koettu lämmittävää El Niño -ilmiötä. Ylipäänsä viime vuosi 2017 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Ennätysvuosi oli 2016, ja 2015 oli toiseksi lämpimin.

Suunta on hälyttävä. Kahdeksastatoista lämpimimmästä vuodesta 17 on nyt koettu 2000-luvulla.

Jäätiköt jatkavat sulamistaan. Ne ovat menettäneet massaansa yhtäjaksoisesti nyt jo 38 vuotta. Vuodesta 1980 jatkunut sulaminen vastaa tutkijoiden mukaan suunnilleen sitä, kuin jos tyypillisestä mannerjäätiköstä olisi leikattu 22 metrin siivu huipulta pois.

Arktinen merijään maksimipeitto oli talvella pienempi kuin koskaan vuoden 1980 jälkeen, kahdeksan prosenttia menneiden vuosien mediaania pienempi.

Keväinen lumipeite pohjoisessa oli kuitenkin keskiarvoa suurempi, ja Grönlannin jäätikkö toipui ennätysalhaisista lukemista, jotka mitattiin vuonna 2016.

Ikirouta sulaa, kun pohjoinen maaperä lämpenee. Pohjois-Amerikan ja Siperian arktisilla alueilla mitattiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja, ja eräillä alueilla Alaskassa ja Kanadassa rikottiin jopa ennätyksiä. Viidessä kuudesta ikiroudan tarkkailupisteestä Alaskassa mitattiin ennätyslukemia. Kun katsotaan pelkästään pohjoisia alueita, vuosi 2017 oli historian toiseksi lämpimin.

Pohjoiseen jäämereen kuuluvalla Tšuktšimerellä rikottiin meren pintalämpötilaennätys, kun merivesi elokuussa oli paikoitellen 3–4 astetta lämpimämpää kuin yleensä vuodesta 1981 alkaen.

Kansalliset lämpötilaennätykset rikkoutuivat useassa maassa, muun muassa Espanjassa, Argentiinassa ja Bulgariassa. Yhdysvalloissa koettiin rankkoja metsäpaloja, kun liekit nielivät metsää neljän miljoonan hehtaarin edestä ja aiheuttivat yli 15 miljardin euron vahingot. Amazonin alueella oli 272 000 metsäpaloa.

Meriveden lämpeneminen tuhosi koralleja ympäri maailmaa ennätysrankasti vuosina 2014–2017. Korallien haalistuminen jatkui pidempään kuin aiemmin. Maailman koralleista 70 prosenttia kärsi vaurioita, ja Australian Isosta valliriutasta kaksi kolmasosaa on joko kuollut tai vahingoittunut. 30 viime vuoden aikana maailman koralleista on menetetty arviolta puolet, ja tutkijoiden mukaan vuonna 2050 on jäljellä enää kymmenen prosenttia.

On hyviäkin uutisia. Otsonikerros toipuu hitaasti. Etelämantereen ylle joka vuosi sikäläisen talven päätteeksi elo-lokakuussa ilmestyvä otsoniaukko on yhä valtava, mutta se kuroutuu hiljalleen umpeen. Nasan tutkijat arvioivat, että aukko voisi olla kokonaan historiaa ehkä vuonna 2080.

Otsonia tuhoavien freonikemikaalien maailmanlaajuinen kielto on siis todella purrut. Tänä vuonna kävi kuitenkin ilmi, että Kiinassa valmistetaan yhä laittomasti CFC-11-kemikaalia sisältäxviä jääkaappeja ja eristeitä. Tästä aiheutuvat päästöt voivat hidastaa otsonikerroksen jo lupaavalta näyttävää toipumista.