Suomen kaupungeissa liikenne on pienhiukkasten päälähteitä. Kuva: Mika Ranta
Suomen kaupungeissa liikenne on pienhiukkasten päälähteitä. Kuva: Mika Ranta

Elämä lyhenee keskimäärin kaksi vuotta pienhiukkasten takia.

Ilmansaasteet tappavat kaksi kertaa niin paljon ihmisiä Euroopassa ja koko maailmassa kuin on ennen arvioitu.

Ryhmä saksalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoita arvioivat nyt, että ilmansaasteiden sisältämien pienhiukkasten takia joka vuosi Euroopassa 790000 ihmistä menettää henkensä ennenaikaisesti.

Myös Suomessa arviot menevät nyt täysin uusiksi. Suomen osuus kuolemista on neljä tuhatta. Luku on enemmän kuin kaksinkertaistunut aiemmasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman edellisen arvion mukaan altistumisen pienhiukkasille on aiheuttaisi noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koko maailmassa kuolema aikaistuu samasta syystä 8,8 miljoonalla. Molemmat uudet arviot koskevat vuotta 2015.

Uusien lukujen perusteella pienhiukkaset ylittävät vaarallisuudellaan tupakoinnin. Maailman terveysjärjestön mukaan tupakointi tappoi 7,2 miljoonaa ihmistä vuonna 2015.

Maailmassa ulkoilman saasteet aiheuttavat 120 ylimääräistä kuolemantapausta sataatuhatta ihmistä kohden. Tiheään asutussa, huonon ilmanlaadun Euroopassa luku on vielä suurempi: 133.

Kehno ilma koettelee terveyttä etenkin Itä-Euroopassa. Bulgariassa, Romaniassa, Kroatiassa ja Ukrainassa kuolee vuosittain yli 200 ihmistä sataatuhatta kohden.

”Vaikka Itä-Euroopassa ilma ei ole paljon pahemmin saastunutta kuin Länsi-Euroopassa, ylimääräisten kuolemien määrä oli korkeampi. Uskomme, että se johtuu Länsi-Euroopan kehittyneemmästä terveydenhoidosta”, sanoo tiedotteessa tutkimuksen tekoon osallistunut professori Jos Lelieveld Max Planckin kemianinstituutista Mainzista.

Hengitysilman mukana elimistöön tunkeutuvat saastehiukkaset murentavat etenkin sydämen ja verisuonten terveyttä. Niihin liittyvät sairaudet ovat syynä puoleen ilmansaasteiden aiheuttamista kuolemista.

Myös hengityselimiin iskevät sairaudet, kuten keuhkosyöpä, keuhkoahtauma ja keuhkokuume lisääntyvät ilman epäpuhtauksista.

Sydämen ja hengitysteiden vaivoja aiheuttavat eritoten pienhiukkaset, jotka ovat kooltaan korkeintaan 2,5 mikrometriä.

Hiukkasten vaikutukset välittyvät hengityselimistöstä verenkiertoelimistöön ja sydämeen erityisesti tulehduksen kautta, selittää THL verkkosivullaan.

Kun hengitämme sisään hiukkasia, keuhkoissa syntyy niin sanottua hapettavaa stressiä. Se voi puolestaan johtaa paikalliseen tulehdukseen, joka voi edelleen levitä veren mukana koko elimistöön ja aiheuttaa häiriöitä verisuonten seinämissä.

Vuosia kestävä altistuminen ilmansaasteille voi nopeuttaa valtimonkovettumataudin etenemistä ylläpitämällä tulehdusta. Esimerkiksi suonen seinämän plakki voi revetä äkillisen stressin tai hetkellisesti kohonneen ilmansaastepitoisuuden aiheuttaman akuutin tulehduksen vuoksi.

Pahimmillaan seurauksena voi olla verisuonen tukkeutuminen kokonaan ja sydäninfarkti. Verisuonen seinämän toimintahäiriöt voivat johtaa myös valtimoiden supistumisherkkyyden lisääntymiseen.

Tulehdustilan lisäksi pienhiukkaset näyttävät vaikuttavan terveyteen autonomisen hermoston kautta ja muuttavan sydämen syketaajuutta. Muutokset syketaajuudessa voivat taas altistaa rytmihäiriöille.

Uuden tutkimuksen tekijät vaativat, että Euroopassa tulisi tiukentaa hiukkaspäästörajoja. Se pelastaisi paitsi ihmishenkiä myös auttaisi estämään ilmaston lämpenemistä, koska suuri osa pienhiukkasista syntyy fossiilisia polttoaineita poltettaessa.

”Meidän on siirryttävä muihin energialähteisiin pikimmiten. Jos käytämme puhdasta energiaa, emme vain torju ilmastonmuutosta vaan estämme ilmansaasteisiin liittyviä kuolemia 55 prosentilla”, Lelieveld sanoo.

Suomalaisissa kaupungeissa ja taajamissa liikenteen ja puun pienpolton päästöt aiheuttavat suuren osan väestön altistumisesta ilmansaasteille.

Saksassa toimivien tutkijoiden mukaan myös sikäläinen maatalous on suuri pienhiukkasten päästäjä. Lelieveld kertoo, että Saksassa vaarallisista alle 2,5 mikrometrin hiukkasista 45 prosenttia on peräisin maataloudesta.

Lannoitteista ilmaan päätyy ammoniakkia, joka erinäisten kemiallisten reaktioiden kautta johtaa pienhiukkasten muodostumiseen ilmakehässä.

Tutkimuksen julkaisi European Heart Journal.

Tokilogi
Seuraa 
Viestejä1464

Ertsu kirjoitti:
"Lannoitteista ilmaan päätyy ammoniakkia, joka erinäisten kemiallisten reaktioiden kautta johtaa pienhiukkasten muodostumiseen ilmakehässä."

Eiköhän ammoniakista synny ennemminkin otsonia eli savusumua eikä pienhiukkasia? Otsoni ei tietääkseni ole pienhiukkasia, vaan savusumua? 

"Otsonimolekyylin (O3) muodostaa kolme happiatomia. Se on kaasuna vaalean sinertävää ja nesteenä voimakkaan sinistä. Sen pistävän raikas tuoksu on tuttu ukonilman jälkeen:"

Lähde: Wikipedia.

Toi ei pidä paikkaansa, että otsoni olisi raikkaan hajuista, vaan se haju on todella karmea. Olin joskus -90 luvulla Bangkokissa ja se otsonin haju oli todella karmea. Se aiheuttaa silmien kirvelyä ja kurkusta kuristaa sisältäpäin. Se on ihan pahimpia ilmansaasteita, mitä ilmassa voi olla ja sitä on enemmän etelän suurkaupungeissa kuin pohjoisessa.

Kuinka ammoniakki NH3 voisi muuttua kolmeksi happiatomiksi tai miten vaaleansinisestä otsonikaasusta tulee savusumua, jos pitoisuus on 200 ppm, eli 200 millilitraa laimentunut tuhanteen litraan.

Pistävä raikas tuoksu kuvaa hyvin otsonia, Bangkokissa saattoi haista muut aineet.

Älä vastaa, en viitsi kommentoida enempää viestejäsi, se riittää kun tiedät olevasi oikeassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla