Suomessa puun poltto kodeissa on iso pienhiukkasten lähde. Kuva: Shutterstock
Suomessa puun poltto kodeissa on iso pienhiukkasten lähde. Kuva: Shutterstock

Suurin hiukkasten lähde on lämmitys.

Pienhiukkaset aiheuttivat yli 238 000 kuolemaa Euroopan unionin alueella vuonna 2020, arvioidaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuoreessa raportissa.

Kuolemantapauksien lisäksi pienhiukkaset myös vammauttavat ihmisiä. Vuonna 2019 pienhiukkasten arvioitiin vammauttaneen eri tavoin yli 175 000 ihmistä kolmenkymmenen eurooppalaisen maan alueella.

Vaikka kyseessä on yhä merkittävä terveysongelma, pienhiukkasten määrä ja niiden aiheuttamat terveysongelmat ovat laskusuunnassa Euroopan unionin alueella. Vuodesta 2005 pienhiukkasten aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet EU:ssa 45 prosenttia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pienhiukkaset likaavat myös ekosysteemiä ja korkeat pienhiukkaspitoisuudet on yhdistetty jopa heikkoon koulumenestykseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pienhiukkasilla tarkoitetaan alle 2,5 mikrometrin läpimittaisia hiukkasia. Pienikokoiset hiukkaset ovat nykytiedon mukaan ilmassa leijuvista hiukkasista vaarallisimpia, koska ne pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin asti. Ne voivat aiheuttaa Terveyskirjaston mukaan elimistössä tulehdustilan. Se voi olla vaarallinen etenkin heikkokuntoisille ihmisille.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan pienhiukkasten pitoisuus ilmassa on vaarallinen, kun se ylittää 5 mikrogrammaa kuutiometriltä. EU:n kaupunkiväestöstä 96 prosenttia altistuu EEA:n mukaan arjessaan näin suuriin pitoisuuksiin

Pienhiukkasten tärkein lähde Euroopan unionissa on rakennusten lämmittäminen. Sen arvioidaan aiheuttavan 58 prosenttia alle 2,5 mikrometrin pienhiukkasten päästöistä.

Suomessa pienhiukkasten arvioidaan tappavan noin 1 600–1 800 ihmistä vuosittain. Yksi keskeinen pienhiukkasten lähde on puun poltto kotitalouksissa.

Raportissa vertaillaan myös hieman suurempien, 10 mikrometrin hiukkasten pitoisuuksia eri puolella Eurooppaa.

Tämän kokoisia hiukkasia syntyy ennen muuta lämmityksessä, liikenteessä ja teollisuudessa. Suomen tilanne on vertailussa toiseksi paras Viron jälkeen.

Heikoin tilanne on entisen Jugoslavian alueella, Turkissa ja Bulgariassa. Myös Italiassa ja Puolassa on alueilta, joissa näiden suurempien pienhiukkasten vaaralliset pitoisuudet ylittyvät.

Euroopan komission vuonna 2021 hyväksymässä toimintasuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi poistaa vaaralliset pienhiukkaspitoisuudet EU:n alueelta vuoteen 2050 mennessä.

Päästöt ovat jo pitkään olleet laskusuunnassa ja vuonna 2020 oltiin jo 45 prosenttia alempana kuin vuonna 2005. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat alentuneet, vaikka EU:n talous on kasvanut.

Nyt tarkastelu vuosi 2020 saattoi kuitenkin olla poikkeus koronapandemian ja sen aiheuttamien sulkujen vuoksi.

Ensi vuonna julkaistavassa raportissa selviää, jatkuuko laskeva suuntaus vai oliko kyse väliaikaisesta vähenemisestä.

Monessa muussa osassa maailmaa tilanne on selvästi pahempi kuin Euroopassa. Yksin Kiinassa pienhiukkasten arvioidaan tappavan jopa 2,5 miljoonaa ihmistä vuosittain.

Pauli Sumanen
Seuraa 
Viestejä10

Raportissa arvioidaan. Mihin arvio perustuu? Onko tehty ero tilastossa rasvaliukoisten (kivihiili, öljytuotteet, kynttilät jne) ja vesiliukoisten (puu) välillä? Vesiliukoisia hiukkasia ihmiskeho pystyy torjumaan hengitysteissä, mutta ei rasvaliukoisia. Arvioiden esittäminen tiedelehdessä ei ole minun mieleeni. Muuten, miksi ihmiskunta ei kuollut sukupuuttoon polttaessaan tulia luolissa? Ja miksi suomalaiset eivät kuolleet savupirtteihinsä? Miksi savusaunat ja ruoan savustaminen ovat yhä sallittuja? Puhumattakaan rasvaliukoisia pienhiukkasia sisätiloissa tuottavien kynttilöiden sallimisesta. Kysyn vaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla