Yhtä lämmintä kuin nyt ei ole ollut koskaan viime jääkauden jälkeen. Kuva: Nasa
Yhtä lämmintä kuin nyt ei ole ollut koskaan viime jääkauden jälkeen. Kuva: Nasa

Viime jääkauden loppuun ulottuvat näytteet järvien pohjista paljastavat, miten ilmasto on vaihdellut.

Maapallon ilmasto vaihtelee luontaisesti pitkien aikojen kuluessa. Ilman ihmisen vaikutusta olisimme nyt menossa viileämpään suuntaan.

Sen sijaan olemme tehneet planeetasta lämpimämmän kuin se on ollut edes ennätyskuumina vuosina viimeisen 11 000 vuoden aikana, osoittaa Nature-lehdessä julkaistu tutkimus.

Wyomingin yliopiston paleoklimatologian professori Bryan Shumanin ja tohtori Jeremiah Marsicekin luotsaama ryhmä keräsi siitepölyfossiileja 642 järven ja lammen pohjasta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Paleoklimatologia tarkoittaa menneen ilmaston tutkimusta.

Järvien pohjasedimentistä löytyvä kivettynyt siitepöly paljastaa, millaisia kasveja siinä on kasvanut viime vuosituhansien aikana. Siitepölynäytteet ulottuvat aina viime jääkauden loppuun, 11 000 vuoden taakse.

Eri kasvit pärjäävät erilaisissa lämpötiloissa, ja niiden siitepölyfossiileista voidaan rakentaa varsin tarkka kuva muinaisesta ilmastosta.

Samalla ilmastontutkimuslaitos NCAR tuotti erillisessä tutkimushankkeessa oman tietokonemallinsa menneiden aikojen ilmastosta. Sitä verrattiin siitepölyaineistoon, ja molemmat kertovat samaa tarinaa: viime vuosikymmen oli noin 0,3 asteen erolla lämpimin 11 000 vuoden aikana.

Aineistosta löytyy vuosia, jolloin paikallisesti on ollut nykyistäkin lämpimämpää, mutta tutkijoiden mukaan nämä historialliset lämpöpoikkeamat rajoittuvat muutamalle alueelle Pohjois-Atlantilla eivätkä kuvasta koko ilmaston tilaa.

Nykyään on keskimäärin 3,6 astetta lämpimämpää kuin jääkauden loppuvuosina. Jääkauden lopulta ilmasto on luontaisestikin lämmennyt. Nyt trendin pitäisi kuitenkin olla taas viileämpään päin.

”Ilman ihmisiä ilmasto viilenisi. Viime 30 vuoden aikana ilmasto on lämmennyt niin, että vain yksittäiset poikkeuslämpimät vuodet kerran 500 vuodessa yltävät nykytasolle”, professori Shuman sanoo tutkimustiedotteessa.

Tutkimusta rahoittivat muun muassa Nasa, Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiö ja Yhdysvaltain ympäristöministeriö Epa.

Yhtä kauas taakse päin on kurkistettu aiemmissakin tutkimuksissa. Oregonin osavaltionyliopiston ilmastotieteilijä Shaun Marcott kollegoineen mallinsi mennyttä ilmastoa muutama vuosi sitten Science-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessaan. Ryhmä rakensi menneen ajan ilmaston järvien ja merten pohjasta otettujen ja jääkairanäytteiden avulla.

Tämäkin tutkimus osoitti, että ilmasto lämpeni jääkauden loputtua, kunnes lämpötilat tasoittuivat tuhansiksi vuosiksi. Sitten ilmasto kääntyi viileämpään, ja alimmat lämpötilat koettiin vuosina 1450–1850. Teollistumisen jälkeen lämpötilat harppasivat pohjalukemista kohti ennätyksiä.

Käyttäjä1549
Seuraa 
Viestejä22
Liittynyt30.1.2016

Ilmasto ei ole ollut näin lämmin 11 000 vuoteen

Heh, lue HS:n kommmentit, niin tuolause, ilmasto ei ole koskaan ollut näin lämmin, niin... Todellisuudessa 7 kertaa ja aivan sumalaisten tutkimusten mukaa... Nämä tutkimukset ovat edellä näitä nykyisiä kymmeniä vuosia... Heh... eikö tiede lehden toimittajien kannattaisi mennä koluamaan Helsingin yliopiston arkistoja, paljolta potaskan puhumiselta olisi välttynyt...
Lue kommentti
tassuttaja
Seuraa 
Viestejä159
Liittynyt14.1.2011

Ilmasto ei ole ollut näin lämmin 11 000 vuoteen

Miten on mahdollista, että esimerkiksi Kuopiossa kasvaa metsälehmuksia jotka kukkivat heinäkuussa eivätkä koskaan nykyilmastossa saa siemeniään valmiiksi kesän aikana? Voivat tietenkin linnut kuljettaa siemeniä ruuansulatuksessaan pitkiäkin matkoja tai myös ihmiset ovat saattaneet 1700-1800 luvuilla kuljettaa kasveja pitkiäkin matkoja uusille asuinsijoilleen. Koulussa opettaja tietenkin kertoi ajan trendin mukaisesti, että oli ollut lämpimämpiä kausia ja kasvit olivat ns. reliktejä elikkä...
Lue kommentti
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.