Yhtä lämmintä kuin nyt ei ole ollut koskaan viime jääkauden jälkeen. Kuva: Nasa
Yhtä lämmintä kuin nyt ei ole ollut koskaan viime jääkauden jälkeen. Kuva: Nasa

Viime jääkauden loppuun ulottuvat näytteet järvien pohjista paljastavat, miten ilmasto on vaihdellut.

Maapallon ilmasto vaihtelee luontaisesti pitkien aikojen kuluessa. Ilman ihmisen vaikutusta olisimme nyt menossa viileämpään suuntaan.

Sen sijaan olemme tehneet planeetasta lämpimämmän kuin se on ollut edes ennätyskuumina vuosina viimeisen 11 000 vuoden aikana, osoittaa Nature-lehdessä julkaistu tutkimus.

Wyomingin yliopiston paleoklimatologian professori Bryan Shumanin ja tohtori Jeremiah Marsicekin luotsaama ryhmä keräsi siitepölyfossiileja 642 järven ja lammen pohjasta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Paleoklimatologia tarkoittaa menneen ilmaston tutkimusta.

Järvien pohjasedimentistä löytyvä kivettynyt siitepöly paljastaa, millaisia kasveja siinä on kasvanut viime vuosituhansien aikana. Siitepölynäytteet ulottuvat aina viime jääkauden loppuun, 11 000 vuoden taakse.

Eri kasvit pärjäävät erilaisissa lämpötiloissa, ja niiden siitepölyfossiileista voidaan rakentaa varsin tarkka kuva muinaisesta ilmastosta.

Samalla ilmastontutkimuslaitos NCAR tuotti erillisessä tutkimushankkeessa oman tietokonemallinsa menneiden aikojen ilmastosta. Sitä verrattiin siitepölyaineistoon, ja molemmat kertovat samaa tarinaa: viime vuosikymmen oli noin 0,3 asteen erolla lämpimin 11 000 vuoden aikana.

Aineistosta löytyy vuosia, jolloin paikallisesti on ollut nykyistäkin lämpimämpää, mutta tutkijoiden mukaan nämä historialliset lämpöpoikkeamat rajoittuvat muutamalle alueelle Pohjois-Atlantilla eivätkä kuvasta koko ilmaston tilaa.

Nykyään on keskimäärin 3,6 astetta lämpimämpää kuin jääkauden loppuvuosina. Jääkauden lopulta ilmasto on luontaisestikin lämmennyt. Nyt trendin pitäisi kuitenkin olla taas viileämpään päin.

”Ilman ihmisiä ilmasto viilenisi. Viime 30 vuoden aikana ilmasto on lämmennyt niin, että vain yksittäiset poikkeuslämpimät vuodet kerran 500 vuodessa yltävät nykytasolle”, professori Shuman sanoo tutkimustiedotteessa.

Tutkimusta rahoittivat muun muassa Nasa, Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiö ja Yhdysvaltain ympäristöministeriö Epa.

Yhtä kauas taakse päin on kurkistettu aiemmissakin tutkimuksissa. Oregonin osavaltionyliopiston ilmastotieteilijä Shaun Marcott kollegoineen mallinsi mennyttä ilmastoa muutama vuosi sitten Science-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessaan. Ryhmä rakensi menneen ajan ilmaston järvien ja merten pohjasta otettujen ja jääkairanäytteiden avulla.

Tämäkin tutkimus osoitti, että ilmasto lämpeni jääkauden loputtua, kunnes lämpötilat tasoittuivat tuhansiksi vuosiksi. Sitten ilmasto kääntyi viileämpään, ja alimmat lämpötilat koettiin vuosina 1450–1850. Teollistumisen jälkeen lämpötilat harppasivat pohjalukemista kohti ennätyksiä.

Käyttäjä1549
Seuraa 
Viestejä22
Liittynyt30.1.2016

Ilmasto ei ole ollut näin lämmin 11 000 vuoteen

Heh, lue HS:n kommmentit, niin tuolause, ilmasto ei ole koskaan ollut näin lämmin, niin... Todellisuudessa 7 kertaa ja aivan sumalaisten tutkimusten mukaa... Nämä tutkimukset ovat edellä näitä nykyisiä kymmeniä vuosia... Heh... eikö tiede lehden toimittajien kannattaisi mennä koluamaan Helsingin yliopiston arkistoja, paljolta potaskan puhumiselta olisi välttynyt...
Lue kommentti
tassuttaja
Seuraa 
Viestejä157
Liittynyt14.1.2011

Ilmasto ei ole ollut näin lämmin 11 000 vuoteen

Miten on mahdollista, että esimerkiksi Kuopiossa kasvaa metsälehmuksia jotka kukkivat heinäkuussa eivätkä koskaan nykyilmastossa saa siemeniään valmiiksi kesän aikana? Voivat tietenkin linnut kuljettaa siemeniä ruuansulatuksessaan pitkiäkin matkoja tai myös ihmiset ovat saattaneet 1700-1800 luvuilla kuljettaa kasveja pitkiäkin matkoja uusille asuinsijoilleen. Koulussa opettaja tietenkin kertoi ajan trendin mukaisesti, että oli ollut lämpimämpiä kausia ja kasvit olivat ns. reliktejä elikkä...
Lue kommentti

Serkkumme maalasi luolan seinää, ennen kuin oma lajimme saapui Eurooppaan.

Tutkimukset ovat jo pitkään kumonneet harhaluuloja muinoin tyhminä pidetyistä neandertalinihmisistä. Nyt Espanjan luolosta on löytynyt vakuuttavia todisteita siitä, että neandertalit kykenivät ilmaisemaan itseään myös taiteellisesti.

Science-lehdessä ilmestynyt kansainvälisen paleoantropologiryhmän tutkimus osoittaa, että  Cantabrian maakunnassa sijaitsevan Pasiegan luolan maalaukset on tehty yli 64 000 vuotta sitten.

Osittain samojen tutkijoiden Science Advances -lehdessä samaan aikaan julkaisema tutkimus osoittaa puolestaan, että neandertalit saattoivat myös värjätä kotiloita mineraaliväreillä ja koristella niillä itseään jopa 120 000 vuotta sitten.

Luolamaalausten ajoittaminen on ollut pitkään erittäin vaikeaa, sillä maalauksissa ei ole orgaanisia ainesjäämiä, joista voisi tutkia radiohiiliajoitukseen tarvittavien hiilen radioaktiivisten isotooppien määriä.

2000-luvulla on kuitenkin selvinnyt, että ajoitukseen sopii myös kalsiitti, jota pohjavesi kerryttää luolan seiniin ohueksi kerrokseksi.

Pohjavesi sisältää näet pieniä määriä uraaniatomeja, jotka ajan kuluessa puoliintuvat toriumiksi. Uraani-ja toriumisotooppien keskinäinen suhde paljastaa, miten vanha tutkittava näyte on. Tällaisten tutkimusten perusteella Pasiegan maalausten täytyy olla vähintään 64 000 vuotta vanhoja.

Neandertalinihmisen ilmeinen kyky luovuuteen osoittaa, että he olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan lähempänä meitä kuin on luultu.

”Suurin osa kollegoistani tulee tyrmistymään”, arvioi paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista Science-lehden uutisartikkelissa.

”Luolamaalauksia on pidetty suurena nykyihmisiä ja neandertalinihmisiä erottavana tekijänä. Tämä löydös kuroo rakoa umpeen”, Hublin kuvaa kollegoidensa työn merkitystä. Hän itse ei ollut mukana käsityksiä myllertävässä tutkimuksessa.

Tutkimusryhmään kuulunut paleoantropologian professori João Zilhão Barcelonan yliopistosta on vakuuttunut, että neandertalinihmiset olivat henkisiltä kyvyiltään nykyihmisen veroisia.

”Kaikilla käytännön mittareilla neandertalinihmiset olivat samanlaisia kuin me”, Zilhão sanoo New York Timesissa.

Kaikki tutkijat eivät ole valmiita menemään aivan näin pitkälle. Jean-Jacques Hublinin mukaan maalausten ajoitus kyllä osoittaa, että neandertalinihmisellä oli nykyihmiselle ominaiset kyvyt monella osa-alueella. Uusi tutkimus ei kuitenkaan pyyhkäise pois meidän ja serkkujemme kulttuurillisia ja henkisiä eroja.

”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo.

Kalifornian yliopiston psykologi, emerityusprofessori Richard Cos esitti äskettäin hypoteesin, jonka mukaan nykyihmisen kyky tehdä huomattavasti neandertalien luolamaalauksia monimutkaisempia teoksia olisi osoitus pitkälle kehittyneestä käden ja silmän koordinaatiosta, jonka kehitti keihäänheitto. Serkuiltamme tämä koordinaatio puuttui.

Yksittäinen ravintoaine ei ratkaise, miten hyvin laihdutus onnistuu.

Jos haluaa pudottaa painoaan, kannattaa seurata yksinkertaista neuvoa: vähentää syömistään ja syödä terveellisesti. Tähän päätelmään voi tiivistää Stanfordin yliopiston tutkimuksen, jossa seurattiin ylipainoisten ruokavaliota ja laihtumista vuoden ajan.

Kokeeseen osallistui kaikkiaan 609 ihmistä, suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. Iältään he olivat 18–50-vuotiaita.

Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen laihdutusryhmään: toisen ryhmän ruokavaliosta vähennettiin rasvaa, ja toinen ryhmä tinki hiilihydraateista.

Ennen dieetin aloittamista osallistujille pidettiin perusteelliset ravitsemusluennot ja heidät opastettiin noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

Vähärasvaiselle dieetille arpoutuneita ohjeistettiin esimerkiksi vähentämään rasvaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Hiilihydraateista tinkiviä kehotettiin välttämään muun muassa muroja ja riisiä. Yhteisesti kaikkia evästettiin välttämään einesruokia, lisättyjä sokereita ja transrasvoja ja syömään mahdollisimman paljon vihanneksia.

Vuoden kuluttua kummankin ryhmän jäsenet olivat laihtuneet keskimäärin kuusi kiloa, tutkijat raportoivat Jama-lääkärilehdessä.

Yhtäläinen tulos vie pohjaa puheilta, joilla tiettyihin ruoka-aineisiin keskittyviä dieettejä kehutaan toinen toistaan tehokkaammiksi.

Toimivan laihdutuksen perusajatus on sama dieetistä riippumatta: vähemmän sokeria, vähemmän valkoista jauhoa ja enemmän vihanneksia, korostaa tutkimusta johtanut ravitsemustieteilijä, professori Christopher Gardner tutkimustiedotteessa.

Geenit eivät auttaneet

Rasvan ja hiilihydraattien lisäksi tutkijoita kiinnosti erityisesti se, kuinka paljon perimä vaikuttaa laihdutuksen onnistumiseen.

Aiempien tutkimusten perusteella hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan osallistuvista geeneistä esiintyy erilaisia variantteja, jotka voivat joko edistää tai vähentää näiden ravintoaineiden varastoitumista elimistöön. Gardner on itse saanut asiasta hienoista näyttöäkin.

Kaikilta laihdutuskokeeseen osallistuneilta otettiin dna-näyte, josta kartoitettiin kolme hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan kytkeytyvää geeniä. Osalla oli variantti, jonka uskottiin tehostavan vähärasvaista ruokavaliota. Osan geenit ennustivat hyötyjä hiilihydraattien välttelystä.

Kummankin ryhmän laihduttajista noin puolet sattui päätymään geeniensä kannalta otolliselle dieetille.

Lopputulos oli kuitenkin geenihypoteesin kannalta karu. Geeneillä ei ollut mitään havaittavaa vaikutusta laihdutuksen onnistumiseen. Näin Gardner tuli kumonneeksi aiemmat tuloksensa, joiden mukaan geeneilleen sopivaa ruokavaliota noudattaneet laihtuivat enemmän kuin geenejään vastaan sotineella dieetillä olleet.

Emme onnistuneet toistamaan sitä tutkimusta. Emme päässeet edes lähelle, Gardner summaa STAT-terveyssivustolla.

Tutkimus antaa siis myös tärkeän opetuksen siitä, miksi tulosten toistettavuus on tieteessä tärkeää.