Yhtä lämmintä kuin nyt ei ole ollut koskaan viime jääkauden jälkeen. Kuva: Nasa
Yhtä lämmintä kuin nyt ei ole ollut koskaan viime jääkauden jälkeen. Kuva: Nasa

Viime jääkauden loppuun ulottuvat näytteet järvien pohjista paljastavat, miten ilmasto on vaihdellut.

Maapallon ilmasto vaihtelee luontaisesti pitkien aikojen kuluessa. Ilman ihmisen vaikutusta olisimme nyt menossa viileämpään suuntaan.

Sen sijaan olemme tehneet planeetasta lämpimämmän kuin se on ollut edes ennätyskuumina vuosina viimeisen 11 000 vuoden aikana, osoittaa Nature-lehdessä julkaistu tutkimus.

Wyomingin yliopiston paleoklimatologian professori Bryan Shumanin ja tohtori Jeremiah Marsicekin luotsaama ryhmä keräsi siitepölyfossiileja 642 järven ja lammen pohjasta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Paleoklimatologia tarkoittaa menneen ilmaston tutkimusta.

Järvien pohjasedimentistä löytyvä kivettynyt siitepöly paljastaa, millaisia kasveja siinä on kasvanut viime vuosituhansien aikana. Siitepölynäytteet ulottuvat aina viime jääkauden loppuun, 11 000 vuoden taakse.

Eri kasvit pärjäävät erilaisissa lämpötiloissa, ja niiden siitepölyfossiileista voidaan rakentaa varsin tarkka kuva muinaisesta ilmastosta.

Samalla ilmastontutkimuslaitos NCAR tuotti erillisessä tutkimushankkeessa oman tietokonemallinsa menneiden aikojen ilmastosta. Sitä verrattiin siitepölyaineistoon, ja molemmat kertovat samaa tarinaa: viime vuosikymmen oli noin 0,3 asteen erolla lämpimin 11 000 vuoden aikana.

Aineistosta löytyy vuosia, jolloin paikallisesti on ollut nykyistäkin lämpimämpää, mutta tutkijoiden mukaan nämä historialliset lämpöpoikkeamat rajoittuvat muutamalle alueelle Pohjois-Atlantilla eivätkä kuvasta koko ilmaston tilaa.

Nykyään on keskimäärin 3,6 astetta lämpimämpää kuin jääkauden loppuvuosina. Jääkauden lopulta ilmasto on luontaisestikin lämmennyt. Nyt trendin pitäisi kuitenkin olla taas viileämpään päin.

”Ilman ihmisiä ilmasto viilenisi. Viime 30 vuoden aikana ilmasto on lämmennyt niin, että vain yksittäiset poikkeuslämpimät vuodet kerran 500 vuodessa yltävät nykytasolle”, professori Shuman sanoo tutkimustiedotteessa.

Tutkimusta rahoittivat muun muassa Nasa, Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiö ja Yhdysvaltain ympäristöministeriö Epa.

Yhtä kauas taakse päin on kurkistettu aiemmissakin tutkimuksissa. Oregonin osavaltionyliopiston ilmastotieteilijä Shaun Marcott kollegoineen mallinsi mennyttä ilmastoa muutama vuosi sitten Science-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessaan. Ryhmä rakensi menneen ajan ilmaston järvien ja merten pohjasta otettujen ja jääkairanäytteiden avulla.

Tämäkin tutkimus osoitti, että ilmasto lämpeni jääkauden loputtua, kunnes lämpötilat tasoittuivat tuhansiksi vuosiksi. Sitten ilmasto kääntyi viileämpään, ja alimmat lämpötilat koettiin vuosina 1450–1850. Teollistumisen jälkeen lämpötilat harppasivat pohjalukemista kohti ennätyksiä.

Käyttäjä1549
Seuraa 
Viestejä24
Liittynyt30.1.2016

Ilmasto ei ole ollut näin lämmin 11 000 vuoteen

Heh, lue HS:n kommmentit, niin tuolause, ilmasto ei ole koskaan ollut näin lämmin, niin... Todellisuudessa 7 kertaa ja aivan sumalaisten tutkimusten mukaa... Nämä tutkimukset ovat edellä näitä nykyisiä kymmeniä vuosia... Heh... eikö tiede lehden toimittajien kannattaisi mennä koluamaan Helsingin yliopiston arkistoja, paljolta potaskan puhumiselta olisi välttynyt...
Lue kommentti
tassuttaja
Seuraa 
Viestejä161
Liittynyt14.1.2011

Ilmasto ei ole ollut näin lämmin 11 000 vuoteen

Miten on mahdollista, että esimerkiksi Kuopiossa kasvaa metsälehmuksia jotka kukkivat heinäkuussa eivätkä koskaan nykyilmastossa saa siemeniään valmiiksi kesän aikana? Voivat tietenkin linnut kuljettaa siemeniä ruuansulatuksessaan pitkiäkin matkoja tai myös ihmiset ovat saattaneet 1700-1800 luvuilla kuljettaa kasveja pitkiäkin matkoja uusille asuinsijoilleen. Koulussa opettaja tietenkin kertoi ajan trendin mukaisesti, että oli ollut lämpimämpiä kausia ja kasvit olivat ns. reliktejä elikkä...
Lue kommentti

Luonnonolojen synnyttämät kulttuurikuplat eriyttivät Suomen murteet, ehdottaa tutkimusryhmä.

Maamme murrejako on syntynyt osaksi luonnonolojen vaikutuksesta, ehdottaa ryhmä kielitieteen ja biologian tutkijoita Turun ja Tampereen yliopistoista.

Varhaiset suomalaiset ovat kehittäneet toistaan eroavia tapoja sopeutua paikallisiin oloihin ja hankkia niistä elantonsa. Tutkijoiden hypoteesin mukaan esimerkiksi erilaiset tavat viljellä maata ovat johtaneet yhteisöjen eriytymiseen, niin että myös niiden kielet erkaantuvat.

Tämä tuottaa murteita ja myöhemmin jopa kokonaisia uusia kieliä.

”Mekanismi voisi olla se, että jos ympäristön erot ovat suuria, ihmiset eivät ole niin paljon tekemisissä kuin, jos he elävät samanlaisissa ympäristöoloissa. Myös muuttoliike on voinut muotoutua luonnonolojen mukaan ”, selittää evoluutiobiologian tutkija Terhi Honkola Turun yliopistosta Helsingin Sanomien jutussa.

Ryhmien väliset kontaktit ja kommunikaatio saattavat ylläpitää yhteisöjen samankaltaisuutta ja pienentää murre-eroja.

Voisi helposti luulla, että maantieteellinen läheisyys lähentää puheenparsia.

Yllättävä havainto ryhmän tutkimuksessa kuitenkin oli, että koko Suomen murrejaossa maantieteellisellä etäisyydellä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, miten erilaisia murteet ovat.

Vierekkäisiin murrealueisiin kuuluvat voivat puhua hyvin erilaista murretta. Toisaalta samanlaista murretta voivat puhua ihmiset, jotka elävät eri puolilla maata.

Jyrkkä murreraja kulkee esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan murteen ja niin sanotun savolaiskiilan välissä, vaikka puhujat elävät vieretysten.

Tilaisuuden levittäytymiseen antoi se, että savolaisten harjoittama kaskiviljely mahdollisti siirtymisen uusille asuinalueille helpommin kuin lännessä harjoitettu peltoviljely. Kaskiviljelijät raivasivat ja lannoittivat pellon polttamalla metsän.

”Ihmisten kulttuuri on vaikuttanut siihen, millaisille alueille he ovat olleet valmiita siirtymään”, selittää suomen kielen yliopistonlehtori Unni-Päivä Leino Tampereen yliopistosta.

Kaskenpoltto on tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen tekijä, joka selittää ajan oloon kehittynyttä jakoa itä- ja länsimurteisiin.

Kaskeamista harjoitettiin niin lännessä kuin idässä. Kuitenkin lännessä lähinnä raivattiin peltoja lehtimetsistä ja siirryttiin pian pysyvien peltojen viljelyyn.

Itä-Suomessa sen sijaan kaskenpoltto jatkui kauemmin. Läntiset viljelytekniikat eivät välttämättä sopineet sikäläisiin oloihin. Viljelty kaskiruis ja kaskeamisen menetelmät tuotiin idästä, sillä ne soveltuivat paremmin Itä-Suomen vaikeampaan maastoon.

Itä- ja länsimurteiden lisäksi kolmas suuri kupla löytyy pohjoisesta. Myös pohjoiset murteet on saattanut erottaa omaksi ryhmäkseen elinkeinojen erilaisuus. Karjatalous, metsästys ja kalastus soveltuivat Pohjois-Suomen oloihin paremmin kuin peltoviljely.

Murrerajan pohjoispuolella Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet ovat sanastoltaan lähellä Kainuun murretta.

”Vaikka Kainuun alkujaan asuttivat savolaiset, kontakteja rannikolle on ollut turkis- ja tervakaupan vuoksi niin paljon, että ne ovat lähentäneet näitä murteita toisiinsa”, Leino sanoo.

Kysely

Puhutko itäistä, läntistä vai pohjoista murretta?

Soikea ja litteä Dickinsonia katsotaan nyt kuuluvaksi eläinkuntaan. Kuva: Ilja Bobrovski/Australian National University
Soikea ja litteä Dickinsonia katsotaan nyt kuuluvaksi eläinkuntaan. Kuva: Ilja Bobrovski/Australian National University

Vienanmeren rannalta löytyneestä fossiilista paljastui eläimellisiä piirteitä.

Maailman varhaisin tunnettu eläin on nyt soikea ja litteä otus. Sen fossiilista paljastui kolesterolin ja muiden rasvojen jäänteitä, ja rasva on eläimen tunnusmerkki, tutkijat toteavat tiedotteessa.

Dickinsonia eli noin 558 miljoonaa vuotta sitten. Otus oli ensimmäisiä monisoluisia eliöitä.

Nämä muinaiset eliöt ovat olleet paleontologian suuria arvoituksia. Ediacarakauden oliot ovat Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ylipäätään niin merkillisiä, että niitä voisi pitää toiselta planeetalta tulleina.

Australialaisen Australian National Universityn video näyttää, miten fossiili löytyi ja miltä Dickinsonia ehkä näytti meressä uidessaan.

Dickinsoniat on luokiteltu vuosikymmenien aikana tutkijasta riippuen jäkäliksi, sieniksi, alkueläimiksi tai jopa jonkinlaiseksi kasvien ja eläinten välivaiheeksi. Tai evoluution umpikujaksi.

Nyt ne nousivat eläinkuntaan, kun tutkijat tarkastelivat luoteiselta Venäjältä Vienanmeren rannikolta löytynyttä fossiilia.

Siitä löytyi runsaasti kolesterolimolekyylejä, hyvin paljon enemmän kuin kerrostumista fossiilin ympärillä. Fossiili koostui suureksi osaksi rasvan jäänteistä.

Otus tarvitsi kolesterolia solukalvoihin, australialainen tutkija John Brocks kertoo New Scientistist -lehdessä. Dickinsonialla ei ole havaittu tukirankaa, joten sen keho oli ilmeisesti pehmeä.

Dickinsoniat kasvoivat jopa 1,4-metrisiksi, joskin löydettyjen yksilöiden koko on vaihdellut suuresti. Nyt voidaan sanoa, että suuria eläimiä eli runsaasti jo miljoonia vuosia aikaisemmin kuin on tähän asti arvioitu.

Ediacarakauden jälkeen kambrikaudella eläinkunta monipuolistui suorastaan räjähdyksenomaisesti.

Dickinsonian fossiileja löytyi ensi kerran Australiassa runsaat 70 vuotta sitten. Se paljastui eläimeksi vasta nyt, kun tutkija Ilja Bobrovski tutki hiekkakivestä löytyneen fossiilin ainesosia eikä rakenteita.

Australiasta löytyneet Dickinsoniat ovat kärsineet kovasta kuumuudesta ja eroosiosta. Tarvittiin fossiileja, joissa elollisen jäännökset olisivat säilyneet paremmin.

Bobrovski lensi helikopterilla Vienanmeren rannalle ”karhujen ja hyttysten maille”. Hän kuvailee roikkuneensa jyrkänteellä kymmenien metrien korkeudessa ja hakanneensa hiekkakivestä kappaleita löytääkseen haluamansa fossiilit.