Maantieteellinen pohjoisnapa on alkanut liikkua hitaasti. Kuvittajan näkemys maapallosta avaruudesta katsottuna. Kuva: SCIENCE PHOTO LIBRARY
Maantieteellinen pohjoisnapa on alkanut liikkua hitaasti. Kuvittajan näkemys maapallosta avaruudesta katsottuna. Kuva: SCIENCE PHOTO LIBRARY

Jäätiköiden sulaminen muuttaa planeetan massajakaumaa ja liikuttaa maantieteellisiä napoja.

Ihmiskunnan toiminta huojuttaa jo koko planeettaa radallaan. Ilmaston lämpenemisestä aiheutuva napajäätiköiden sulaminen on muuttanut maapallon massajakaumaa niin, että maantieteellinen pohjoisnapa on alkanut liikkua hitaasti kohti Englantia.

Maapallon pyörimisakseli elää siis hienoisesti, kun napajäätiköistä sulaa joka vuosi satoja miljardeja tonneja jäätä ja painovoima hölskyttää näitä sulamisvesiä ympäri valtameriä. Massajakauman muutos vaikuttaa siihen, miten maapallon pyörimisakseli vaappuu.

Jäätiköiden sulamisen vaikutus napojen liikkeeseen on havaittu jo vuosia sitten. Nyt Kiinan tiedeakatemian ja Tanskan teknillisen yliopiston tutkijat ovat yrittäneet laskea muutoksen syitä aiempaa tarkemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Amerikan geofysiikan seuran Geophysical Research Letters -tiedelehdessä tutkijat laskevat ylimääräisen huojunnan johtuvan enimmäkseen jäätiköiden sulamisesta, mutta myös pohjavesien massiivisella pumppaamisella maatalouden käyttöön on pieni vaikutus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erityisesti Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja Intiassa pohjavesivarantoja tyhjennetään niin kiivaasti, että sekin muuttaa planeetan massajakaumaa.

Maapalloa voi yksinkertaisesti ajatella vinhasti pyörivänä hyrränä. Jos hyrrän painopiste muuttuu, se vaikuttaa pyörimisliikkeeseen.

Maapallo huojuu aina hieman, kun tämä valtava pallo kiertää Aurinkoa radallaan, mutta jäätiköiden sulamisen aiheuttama massasiirtymä lisää vaapuntaa hienoisesti.

”Pyörimisakselin paikka muuttuu suhteessa kiinteään maankuoreen”, sanoo tutkimusprofessori Markku Poutanen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Hän havainnollistaa:

”Jos laitat tolpan pohjoisnavalle, niin karkeasti ottaen vuoden aikana se tolppa piirtää sellaista kymmenen metrin kokoista ympyrää. Tämä ympyrä ei aivan sulkeudu, sillä ympyrän koko muuttuu vuodesta toiseen ja keskipiste siirtyy hitaasti”, Poutanen kertoo.

Ympyrän keskipiste on siis maantieteellinen pohjoisnapa. Se on sadan vuoden aikana liikkunut kymmenisen metriä.

Suurin osa vaapunnasta johtuu siitä, että pohjoisessa maa nousee yhä jääkauden jäljiltä, ja maapallon massajakauma siis muuttuu. Maantieteellinen pohjoisnapa vaelsi pitkään kohti Pohjois-Kanadaa, mutta 1990-luvulla suunta kääntyi yllättäen 90 astetta.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttama jäätiköiden sulaminen on tutkijoiden mukaan todennäköisin syy tälle suunnanmuutokselle.

Jäätiköihin sitoutuneiden vesimassojen jakautuminen valtameriin on alkanut huojuttaa Maan pyörimisakselia niin, että nyt napa vaeltaakin Englannin suuntaan.

”Liike on kolme millikaarisekuntia [noin kymmenen senttimetriä] vuodessa”, kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja Suxia Liu Kiinan tiedeakatemiasta.

Kymmenen senttimetrin vaikutus kokonaisen planeetan pyörimisakseliin kuulostaa hurjalta. Liike on kuitenkin niin vähäistä, että emme sitä arjessa havaitse.

”Siinä mielessä muutos on pieni, mutta kun ajatellaan, että maapallon pyörimisakselin paikka liikkuu, se vaikuttaa suoraan gps-paikannuksen tarkkuuteen”, Poutanen sanoo.

Tämäkin vaikutus pystytään korjaamaan, sillä ihminen osaa mitata kotiplaneettansa muljahteluja häkellyttävän tarkasti.

Avaruudessa sykkivät kaukaiset kvasaarit eli aktiiviset galaksiytimet toimivat kiintopisteinä, jotka auttavat määrittämään maapallon asennon avaruudessa ja pyörimisliikkeen muutokset.

Lisäksi tiheä satelliittiverkosto tarkkailee planeettaa alati. Pohjoisnavan liikkeitä ja painovoimassa tapahtuvia muutoksia on määritetty esimerkiksi maan painovoimakenttää mittaavien Nasan Grace-satelliittien avulla.

Jäätiköiden sulamisen vaikutus planeetan akseliin on havaittu jo useissa tutkimuksissa. Tältä osin uusi tutkimus lähinnä tarkentaa kuvaa ilmiöstä, mutta lisäksi tutkijat ovat pyrkineet nyt tarkastelemaan maapallon vesitalouden vaikutuksia.

”Jos ilmastonmuutoksen vaikutuksesta esimerkiksi sadanta lisääntyy ja vähentyy jollain alueella, niin se vaikuttaa pohjaveden määrään, ja esimerkiksi monsuunisateilla on valtava vaikutus lämpimillä alueilla. Lauhkealla vyöhykkeellä puolestaan lumen määrä vaikuttaa pohjavesiin”, Poutanen kertoo.

Ihminen tyhjentää pohjavesivarantoja jo siinä mitassa, että silläkin on hienoinen vaikutus maapallon massajakaumaan ja nyt havaittuun napojen liikkeeseen, kun vedet valuvat ennen pitkää meriin.

syytinki
Seuraa 
Viestejä10526

Merkittävä tutkimustieto.

Olisi kuitenkin hyvä huomata muitakin massan siirtymiä kuten tuossa jo huomautettiinkin.

Söin äsken banaanin. Se on kasvanut jossain päiväntasaajavyöhykkeellä, josta kuskattu tänne. En ole ainoa, joka joskus syö banaanin ja lisää massaansa. Pohjoisen pallonpuoliskon kansat lihoo reippaasti, syövät ja juovat  paljon Etelässä tuotettua. Ei tarvitse ihmetellä, että maapallon akseli alkaa vemputtaa kun hirmuinen läskilisä on lisännyt Pohjoisen puoliskon painoa.

Toisin sanoen ilmastonmuutoksen yksi syyllisistä on läski.

  • ylös 17
  • alas 8

Ilmaston vaihtelun piikkiin tarjoillaan vaikka mitä välittämättä mittakaavoista, tässäkin tapauksessa ilmaston vaihtelu suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen on samanlainen kuin hirmumyrskyjen suhde siihen kuuluisaan perhosen siivenlyöntiin. Ilmaston vaihtelu on pysyvä ilmiö ja kevyttä kamaa maapallon kehityksessä.

  • ylös 14
  • alas 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla