Geologit tutkivat sulavaa jäätikköä. Kuva: USGS, Wikimedia Commons
Geologit tutkivat sulavaa jäätikköä. Kuva: USGS, Wikimedia Commons

Uudet mittaustiedot kumoavat hidastumisväitteen.

Joukko ilmastotutkijoita Yhdysvalloissa torjuu väitteen, että ilmastonmuutos olisi hidastunut viime vuosina ja 2000-luvun alussa. Heidän uusimmat ja päivitetyt mittaustietonsa osoittavat, että maapallon lämpötilan kasvu ei ole tasaantunut.

Lämpenemisen tahti on ”käytännöllisesti katsoen täysin sama” kuin viime vuosisadalla, sanovat Yhdysvaltain kansallisen merten ja ilmakehän tutkimuslaitoksen NOAA:n tutkijat. He julkaisivat asiasta artikkelin tuoreessa Science-tiedelehdessä.

Väitetyllä lämpenemisen tauolla 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla tutkijat kysyivät, mistä se saattoi johtua. Yksi yleinen väite oli, että valtameret imivät lämpöä. Muina selityksinä ilmastotutkijat tarjosivat esimerkiksi Auringon aktiivisuuden vaihteluja.

Uusi tutkimus tarkentaa esimerkiksi mittaustietoja valtamerten pintavesien lämpötilasta.

Lämpeneminen on jatkunut 15 viime vuoden ajan lähes samaan tahtiin kuin viime vuosisadalla, sanoo NOAA:n tutkija Thomas Karl. Hän johti uusinta tutkimusta.

”Paljon puhuttu maapallon lämpötilan hidastuminen on huomattavasti vähäisempää kuin on luultu”, kommentoi englantilainen ilmastotutkija Ed Hawkins Readingin yliopistosta tutkimusta BBC:lle.

Tutkijat sanovat, että maapallo ei lämpene aivan tasaisesti mutta se menee luonnollisen vaihtelun piikkiin.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan maapallon keskilämpö nousi keskimäärin noin 0,05 astetta vuosikymmentä kohti vuosina 1998–2012. Tätä paneeli vertasi keskimäärin 0,12 nousuun vuosikymmentä kohti vuosina 1951–2012.

Uusien laskelmien mukaan lämpeneminen on kuitenkin keskimäärin 0,116 astetta vuosikymmentä kohti 2000–2014. NOAA:n tutkimus vertaa tätä keskimäärin 0,113 asteeseen vuosikymmentä kohti vuosina 1950–1999.

”IPCC: n lausunto kaksi vuotta sitten siitä, että maailmanlaajuinen pintalämpötila on kohonnut vähemmän 15 viime vuoden aikana kuin 30–60 viime vuoden aikana ei ole enää pätevä”, sanoo Karl, joka johtaa NOAA:n kansallista ilmastokeskusta.

Uudessa lämpenemiskäyrässä ei ole tasannetta. Kuva: NOAA's National Centers for Environmental Information


Wade
Seuraa 
Viestejä1104
Liittynyt2.12.2013

Ilmaston lämpeneminen ei hidastunutkaan

Meneillään oleva ilmastosyklien mukainen lämpeneminen on alkanut n. vuonna 1975 ja sen vauhti on edelleen 0,16°C/vuosikymmen. CRU:n johtajan, prof. Phil Jonesin mukaan lämpenemisvauhti on vastaavaa kuten on ollut aiemmissa (valtamerten) lämpenemisjaksoissa vuosina 1860 - 80 ja 1910 - 40. http://news.bbc.co.uk/2/hi/8511670.stm Grafiikka edelliseen. http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/hadley/Hadley-global-temps-1850-2010-web.jpg Valtameret keräävät itseensä lämpöä vuosikymmenten aikana ja...
Lue kommentti

Suurtutkimuksessa tarkasteltiin kokonaisia tyttöikäluokkia, joista noin puolet otti rokotteen ja puolet ei.

Papilloomavirusta ja sen aiheuttamia syöpiä ehkäisevä hpv-rokote ei ole lisännyt rokotettujen suomalaisten tyttöjen riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin ja erilaisiin arvoituksellisiin oireyhtymiin. Tämä havaittiin suomalaisessa suurtutkimuksessa, joka julkaistiin Vaccine-lehdessä.

Hpv-rokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan vuoden 2013 lopussa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki tytöt, joilla oli mahdollisuus saada rokote rokotusohjelman puitteissa vuosina 2013–2016. Heitä oli kaikkiaan 240 605.

Näistä tytöistä rokotteen otti hiukan yli puolet, 56 prosenttia. Tutkimuksessa vertailtiin rokottamattomien ja rokotettujen sairastamista kansallisten hoitoilmoitusrekisterien perusteella.

Kävi ilmi, että rokotuksen 11–15-vuotiaana saaneilla ei ollut merkitsevästi suurempi riski sairastua kuin saman ikäisillä rokottamattomilla tytöillä.

”Tutkimuksessa tarkasteltiin riskisuhdetta 38 taudin osalta. Mukaan valikoitiin sairauksia, joiden kohdalla on esitetty epäilyjä, että rokottaminen saattaisi lisätä niiden esiintymistä”, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Nohynek oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tarkastelussa olivat esimerkiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, krooninen väsymysoireyhtymä sekä tyypin 1 diabetes.

Epäilyt ovat Nohynekin mukaan perustuneet ajalliseen yhteyteen eli siihen, että lapsi on sairastunut rokotteen ottamisen jälkeen.

Ryhmä suomalaisia vanhempia on arvellut, että heidän lapsensa ovat sairastuneet rokotuksen takia. Sairastuminen rokotuksen jälkeen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että rokotus on sairastumisen syy.

Yhteyden todentamiseksi rokotettujen sairastuvuutta täytyy verrata rokottamattomiin. Näin tutkimuksessa tehtiin, eikä merkitsevästi kohonnutta riskiä mihinkään sairauteen löytynyt.

”Vastaavia tuloksia on saatu Norjassa ja Tanskassa. Tämä on yksi näyttö lisää siitä, että hpv-rokotus on turvallinen”, Nohynek arvioi.

Rokotus hpv-virusta vastaan suojaa kohdunkaulan syövältä, koska kohdunkaulan syöpä saa alkunsa virusinfektiosta. Sitä aiheuttava papilloomavirus tarttuu herkästi seksissä. Kondomikaan ei siltä täysin suojaa.

Viime vuosina on selvinnyt, että hpv-infektio on yhteydessä myös erilaisiin suun ja kurkun, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan hpv:stä johtuvat syövät ovat lähes yhtä yleisiä molemmilla sukupuolilla.

Tulevaisuudessa hpv-rokote saatetaan antaa koulussa maksutta myös pojille. THL:n työryhmä vertailee parhaillaan poikien rokottamisen kustannuksia ja hyötyjä.

Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons
Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons

Meriin kulkeutuvat kemikaalit ovat lisänneet syöpiä esimerkiksi maitovalailla ja merileijonilla. Mikromuovitkin saattavat olla syöpävaarallisia eläimille.

Joskus sanotaan, että ihminen on maapallon syöpä. Asia saattaa olla kirjaimellisesti näin, pohtii ryhmä tutkijoita Nature Ecology & Evolution -lehdessä hiljattain ilmestyneessä artikkelissa.

Kyse on siitä, että ihmisen toiminta ja planeetan saastuminen aiheuttavat syöpää myös muille eläimille kuin meille itsellemme. Tiettyjen kemikaalien päätyminen meriin on yhdistetty syöpien lisääntymiseen joillain eläinlajeilla.

Kun ihminen rouhii luonnon ekosysteemejä sirpaleiksi, geneettinen monimuotoisuus vähenee, mikä sekin voi johtaa haitallisten mutaatioiden ja kasvainten yleistymiseen. Mekanismeja on monia.

”Ihmiset voidaan määritellä syöpää aiheuttavaksi lajiksi tai tekijäksi. Muokkaamme ympäristöä tavalla, joka aiheuttaa syöpää villieläimissä”, syövän evoluutiota tutkivan biologin Frédéric Thomasin johtama ryhmä kirjoittaa.

Ryhmä kokoaa katsauksenomaisessa artikkelissa yhteen tutkimustietoa siitä, millä tavoin ihmisen toiminta on johtanut syöpien yleistymiseen villieläimillä. Näkökulma on tuore, sillä luonnossa elävien eläinten syöpiä on tutkittu erittäin vähän.

Pahasti saastuneen St. Lawrence -joen suulla Kanadassa elävillä maitovalailla on todettu huomattavan paljon syöpiä. Jo vuosituhannen alussa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että tutkituista aikuisista maitovalaista lähes kolmasosa kärsi jonkinlaisesta syöpäkasvaimesta.

Yleisin syöpä valailla oli suoliston adenokarsinooma. Maitovalaiden elinympäristöä saastuttavat muun muassa alumiinisulattamoilta vuotavat myrkyt.

Kalifornianmerileijonilla puolestaan esiintyy syöpää, joka on yhdistetty klooripohjaisten torjunta-aineiden käyttöön. Tšernobylin ydinonnettomuuden jäljiltä havaittiin, että ulkoiset kasvaimet eräissä linnuissa yleistyivät todennäköisesti lisääntyneen taustasäteilyn seurauksena.

Muovisaaste voi kaiken muun pahan lisäksi johtaa syöpäkasvainten kehittymiseen sille altistuneilla eläimillä, tutkijat kirjoittavat. Luontoon päätyvässä muovijätteessä on erilaisia kemikaaleja, jotka voisivat riittävän suurissa määrissä altistaa eläimiä syövälle. Toki muovijäte ja mikromuovit ovat luonnolle valtava ongelma muutenkin.

Aihetta on tutkittu niukalti ehkä siksikin, että villieläinten kasvaimet tuntuvat melko pieneltä asialta, kun ilmasto lämpenee ennätystahtia ja lajeja katoaa planeetalta nopeammin kuin koskaan ennen. Syöpäsairaudet ovat silti yksi monista tekijöistä, jotka voivat rampauttaa eläinpopulaatioiden hyvinvointia ja heikentää niiden toipumiskykyä kriiseistä.

”Villieläinten syöpäkasvaimet ovat täysin unohdettu tutkimusala, ja haluamme herätellä tutkimusta tästä aiheesta”, kertoo evoluutiobiologi Mathieu Giraudeau Arizonan osavaltionyliopistosta tiedotteessa.

Syövän kehitys on monen tekijän summa. Yksi riskitekijä on geneettisen monimuotoisuuden romahtaminen, kun ahtaalle ajetut eläinpopulaatiot pienenevät. Samalla eläimistä voi tulla herkempiä tauteja ja syöpää aiheuttaville tekijöille, joita ne elinympäristössään kohtaavat.

Jopa niinkin kaukaa haetulta tuntuva asia kuin valosaaste saattaa altistaa eläimiä syövälle. Jatkuvasti valaistuilla alueilla elävien eläinten melatoniinin ja muiden hormonien tuotannon häiriintyminen voi periaatteessa johtaa jopa syöpien kehitykseen samalla tavoin kuin ihmisilläkin. Yöaikainen valoaltistus etenkin vuorotyötä tekevillä naisilla on yhdistetty kohonneeseen rintasyöpäriskiin.