Geologit tutkivat sulavaa jäätikköä. Kuva: USGS, Wikimedia Commons
Geologit tutkivat sulavaa jäätikköä. Kuva: USGS, Wikimedia Commons

Uudet mittaustiedot kumoavat hidastumisväitteen.

Joukko ilmastotutkijoita Yhdysvalloissa torjuu väitteen, että ilmastonmuutos olisi hidastunut viime vuosina ja 2000-luvun alussa. Heidän uusimmat ja päivitetyt mittaustietonsa osoittavat, että maapallon lämpötilan kasvu ei ole tasaantunut.

Lämpenemisen tahti on ”käytännöllisesti katsoen täysin sama” kuin viime vuosisadalla, sanovat Yhdysvaltain kansallisen merten ja ilmakehän tutkimuslaitoksen NOAA:n tutkijat. He julkaisivat asiasta artikkelin tuoreessa Science-tiedelehdessä.

Väitetyllä lämpenemisen tauolla 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla tutkijat kysyivät, mistä se saattoi johtua. Yksi yleinen väite oli, että valtameret imivät lämpöä. Muina selityksinä ilmastotutkijat tarjosivat esimerkiksi Auringon aktiivisuuden vaihteluja.

Uusi tutkimus tarkentaa esimerkiksi mittaustietoja valtamerten pintavesien lämpötilasta.

Lämpeneminen on jatkunut 15 viime vuoden ajan lähes samaan tahtiin kuin viime vuosisadalla, sanoo NOAA:n tutkija Thomas Karl. Hän johti uusinta tutkimusta.

”Paljon puhuttu maapallon lämpötilan hidastuminen on huomattavasti vähäisempää kuin on luultu”, kommentoi englantilainen ilmastotutkija Ed Hawkins Readingin yliopistosta tutkimusta BBC:lle.

Tutkijat sanovat, että maapallo ei lämpene aivan tasaisesti mutta se menee luonnollisen vaihtelun piikkiin.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan maapallon keskilämpö nousi keskimäärin noin 0,05 astetta vuosikymmentä kohti vuosina 1998–2012. Tätä paneeli vertasi keskimäärin 0,12 nousuun vuosikymmentä kohti vuosina 1951–2012.

Uusien laskelmien mukaan lämpeneminen on kuitenkin keskimäärin 0,116 astetta vuosikymmentä kohti 2000–2014. NOAA:n tutkimus vertaa tätä keskimäärin 0,113 asteeseen vuosikymmentä kohti vuosina 1950–1999.

”IPCC: n lausunto kaksi vuotta sitten siitä, että maailmanlaajuinen pintalämpötila on kohonnut vähemmän 15 viime vuoden aikana kuin 30–60 viime vuoden aikana ei ole enää pätevä”, sanoo Karl, joka johtaa NOAA:n kansallista ilmastokeskusta.

Uudessa lämpenemiskäyrässä ei ole tasannetta. Kuva: NOAA's National Centers for Environmental Information


Wade
Seuraa 
Viestejä992
Liittynyt2.12.2013

Ilmaston lämpeneminen ei hidastunutkaan

Meneillään oleva ilmastosyklien mukainen lämpeneminen on alkanut n. vuonna 1975 ja sen vauhti on edelleen 0,16°C/vuosikymmen. CRU:n johtajan, prof. Phil Jonesin mukaan lämpenemisvauhti on vastaavaa kuten on ollut aiemmissa (valtamerten) lämpenemisjaksoissa vuosina 1860 - 80 ja 1910 - 40. http://news.bbc.co.uk/2/hi/8511670.stm Grafiikka edelliseen. http://jonova.s3.amazonaws.com/graphs/hadley/Hadley-global-temps-1850-2010-web.jpg Valtameret keräävät itseensä lämpöä vuosikymmenten aikana ja...
Lue kommentti

Serkkumme maalasi luolan seinää, ennen kuin oma lajimme saapui Eurooppaan.

Tutkimukset ovat jo pitkään kumonneet harhaluuloja muinoin tyhminä pidetyistä neandertalinihmisistä. Nyt Espanjan luolosta on löytynyt vakuuttavia todisteita siitä, että neandertalit kykenivät ilmaisemaan itseään myös taiteellisesti.

Science-lehdessä ilmestynyt kansainvälisen paleoantropologiryhmän tutkimus osoittaa, että  Cantabrian maakunnassa sijaitsevan Pasiegan luolan maalaukset on tehty yli 64 000 vuotta sitten.

Osittain samojen tutkijoiden Science Advances -lehdessä samaan aikaan julkaisema tutkimus osoittaa puolestaan, että neandertalit saattoivat myös värjätä kotiloita mineraaliväreillä ja koristella niillä itseään jopa 120 000 vuotta sitten.

Luolamaalausten ajoittaminen on ollut pitkään erittäin vaikeaa, sillä maalauksissa ei ole orgaanisia ainesjäämiä, joista voisi tutkia radiohiiliajoitukseen tarvittavien hiilen radioaktiivisten isotooppien määriä.

2000-luvulla on kuitenkin selvinnyt, että ajoitukseen sopii myös kalsiitti, jota pohjavesi kerryttää luolan seiniin ohueksi kerrokseksi.

Pohjavesi sisältää näet pieniä määriä uraaniatomeja, jotka ajan kuluessa puoliintuvat toriumiksi. Uraani-ja toriumisotooppien keskinäinen suhde paljastaa, miten vanha tutkittava näyte on. Tällaisten tutkimusten perusteella Pasiegan maalausten täytyy olla vähintään 64 000 vuotta vanhoja.

Neandertalinihmisen ilmeinen kyky luovuuteen osoittaa, että he olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan lähempänä meitä kuin on luultu.

”Suurin osa kollegoistani tulee tyrmistymään”, arvioi paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista Science-lehden uutisartikkelissa.

”Luolamaalauksia on pidetty suurena nykyihmisiä ja neandertalinihmisiä erottavana tekijänä. Tämä löydös kuroo rakoa umpeen”, Hublin kuvaa kollegoidensa työn merkitystä. Hän itse ei ollut mukana käsityksiä myllertävässä tutkimuksessa.

Tutkimusryhmään kuulunut paleoantropologian professori João Zilhão Barcelonan yliopistosta on vakuuttunut, että neandertalinihmiset olivat henkisiltä kyvyiltään nykyihmisen veroisia.

”Kaikilla käytännön mittareilla neandertalinihmiset olivat samanlaisia kuin me”, Zilhão sanoo New York Timesissa.

Kaikki tutkijat eivät ole valmiita menemään aivan näin pitkälle. Jean-Jacques Hublinin mukaan maalausten ajoitus kyllä osoittaa, että neandertalinihmisellä oli nykyihmiselle ominaiset kyvyt monella osa-alueella. Uusi tutkimus ei kuitenkaan pyyhkäise pois meidän ja serkkujemme kulttuurillisia ja henkisiä eroja.

”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo.

Kalifornian yliopiston psykologi, emerityusprofessori Richard Cos esitti äskettäin hypoteesin, jonka mukaan nykyihmisen kyky tehdä huomattavasti neandertalien luolamaalauksia monimutkaisempia teoksia olisi osoitus pitkälle kehittyneestä käden ja silmän koordinaatiosta, jonka kehitti keihäänheitto. Serkuiltamme tämä koordinaatio puuttui.

Major_Overhaul
Seuraa 
Viestejä5758
Liittynyt13.3.2017

Neandertal oli myös taiteilija

Lajineutraali kirjoitti: ”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo. "Suomalaiset tulevat lajina katoamaan ja maa siirtyy ulkomaiseen omistukseen viimeinen meidän heimolaisemme syntyy pellavapäänä tällä vuosisadalla ja siihen on syynsä." Tokaisee eräs ympärilleen katsova. Ei me turhaan Suur-Suomea oltu rakentamassa...svenssonit katoaa ja slobot.
Lue kommentti

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Yksittäinen ravintoaine ei ratkaise, miten hyvin laihdutus onnistuu.

Jos haluaa pudottaa painoaan, kannattaa seurata yksinkertaista neuvoa: vähentää syömistään ja syödä terveellisesti. Tähän päätelmään voi tiivistää Stanfordin yliopiston tutkimuksen, jossa seurattiin ylipainoisten ruokavaliota ja laihtumista vuoden ajan.

Kokeeseen osallistui kaikkiaan 609 ihmistä, suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. Iältään he olivat 18–50-vuotiaita.

Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen laihdutusryhmään: toisen ryhmän ruokavaliosta vähennettiin rasvaa, ja toinen ryhmä tinki hiilihydraateista.

Ennen dieetin aloittamista osallistujille pidettiin perusteelliset ravitsemusluennot ja heidät opastettiin noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

Vähärasvaiselle dieetille arpoutuneita ohjeistettiin esimerkiksi vähentämään rasvaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Hiilihydraateista tinkiviä kehotettiin välttämään muun muassa muroja ja riisiä. Yhteisesti kaikkia evästettiin välttämään einesruokia, lisättyjä sokereita ja transrasvoja ja syömään mahdollisimman paljon vihanneksia.

Vuoden kuluttua kummankin ryhmän jäsenet olivat laihtuneet keskimäärin kuusi kiloa, tutkijat raportoivat Jama-lääkärilehdessä.

Yhtäläinen tulos vie pohjaa puheilta, joilla tiettyihin ruoka-aineisiin keskittyviä dieettejä kehutaan toinen toistaan tehokkaammiksi.

Toimivan laihdutuksen perusajatus on sama dieetistä riippumatta: vähemmän sokeria, vähemmän valkoista jauhoa ja enemmän vihanneksia, korostaa tutkimusta johtanut ravitsemustieteilijä, professori Christopher Gardner tutkimustiedotteessa.

Geenit eivät auttaneet

Rasvan ja hiilihydraattien lisäksi tutkijoita kiinnosti erityisesti se, kuinka paljon perimä vaikuttaa laihdutuksen onnistumiseen.

Aiempien tutkimusten perusteella hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan osallistuvista geeneistä esiintyy erilaisia variantteja, jotka voivat joko edistää tai vähentää näiden ravintoaineiden varastoitumista elimistöön. Gardner on itse saanut asiasta hienoista näyttöäkin.

Kaikilta laihdutuskokeeseen osallistuneilta otettiin dna-näyte, josta kartoitettiin kolme hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan kytkeytyvää geeniä. Osalla oli variantti, jonka uskottiin tehostavan vähärasvaista ruokavaliota. Osan geenit ennustivat hyötyjä hiilihydraattien välttelystä.

Kummankin ryhmän laihduttajista noin puolet sattui päätymään geeniensä kannalta otolliselle dieetille.

Lopputulos oli kuitenkin geenihypoteesin kannalta karu. Geeneillä ei ollut mitään havaittavaa vaikutusta laihdutuksen onnistumiseen. Näin Gardner tuli kumonneeksi aiemmat tuloksensa, joiden mukaan geeneilleen sopivaa ruokavaliota noudattaneet laihtuivat enemmän kuin geenejään vastaan sotineella dieetillä olleet.

Emme onnistuneet toistamaan sitä tutkimusta. Emme päässeet edes lähelle, Gardner summaa STAT-terveyssivustolla.

Tutkimus antaa siis myös tärkeän opetuksen siitä, miksi tulosten toistettavuus on tieteessä tärkeää.