Ilmastonmuutos harventaa niittykirvisiä. Kuva: Andreas Trepte, Wikimedia Commons
Ilmastonmuutos harventaa niittykirvisiä. Kuva: Andreas Trepte, Wikimedia Commons

Sepelkyyhky ja jotkin muut lajit parantavat asemiaan ilmaston lämmetessä. Niitä on kuitenkin vähemmän kuin häviäjiä.

Yli 50 000 harrastajaa 18:sta Euroopan maasta on kerännyt tietoja linnuista parinkymmenen vuoden ajan. Nyt heidän havaintojensa pohjalta on selvitetty, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut siivekkäisiin.

Poikkeuksellisen laaja aineisto paljastaa, että Suomen ja muiden pohjoisten alueiden ilmastoon sopeutuneet linnut kuuluvat häviäjiin.

"Kun ilmasto on lämmennyt, boreaalisen havumetsän lajeille sopiva ilmasto siirtyy kohti pohjoista. Kannat pienenevät, koska ne eivät voi vetäytyä loputtomiin. Viimein vastassa on Jäämeri", sanoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Pohjoiseen siirtyminen ei tarkoita, että tietyt yksilöt päättäisivät lentää kohti viileämpiä seutuja. Se käy mutkan kautta: eteläiset populaatiot voivat yhä huonommin ja lopulta romahtavat.

Suomessa lämpeneminen on heikentänyt muun muassa niittykirvisen ja urpiaisen pesimäkantoja.

Toinen huolestuttava suuntaus on maatalousympäristön lajien taantuminen. Se on jatkunut jo pitkään.

"Tehomaatalous jättää perinteisessä romanttisessa maaseutumaisemassa viihtyville lajeille vähän tilaa", Lehikoinen toteaa.

Suomessa maatalousympäristö ei enää kymmenen viime vuoden aikana ole muuttunut yhtä rajusti kuin aiemmin – ja kuin muualla Euroopassa edelleen.

"Meillä maaseudun lajit voisivat selvitä paremmin, ja ilmastonmuutoskin sysää niitä pohjoiseen. Lintujen menestyminen on puhtaasti kiinni siitä, miten maatalousympäristöjä hoidetaan. Jos olisi enemmän karjatiloja, olisi myös heinäpeltoja ja laitumia, eli tärkeitä pesimä- ja ruokailualueita linnuille."

Salaojitus ja pientareiden väheneminen vievät linnuilta suojapaikkoja. Ojanpielessä oli turvallisempaa pesiä kuin pellolla, jota aina joskus myllätään.

"Valitettavasti trendi on, että karjataloudesta siirrytään vehnän viljelyyn ja yhä isompiin yksiköihin."

Etelämpänä Euroopassa lintuja rasittavat myös tuholaismyrkyt, joita siellä käytetään enemmän kuin Suomessa.

Koko Euroopassa maatalouden muutoksista kärsivät muun muassa kiuru sekä töyhtöhyyppä ja kuovi, jotka ovat monissa maissa jo uhanalaisia. Suomessa näillä lajeilla menee paremmin kuin muualla. Tosin kiuru on vähentynyt 1980-luvulta.

Sen sijaan peltosirkun kanta on meillä pudonnut 30 vuodessa alle prosenttiin siitä, mitä se oli. Laji onkin vaarassa kadota maastamme.

"Peltosirkku kuuluu kaukomuuttajiin, jotka talvehtivat tropiikissa. Juuri ne ovat heikoimmassa asemassa: muuttaessaan ne joutuvat taiteilemaan elinympäristöjen ja ilmaston muuttumisen ristipaineessa. Pitkä muutto on jo sinänsä kova fyysinen ponnistus niille", Lehikoinen sanoo.

On sellaisiakin lajeja, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Ne ovat esimerkiksi tiklin ja sepelkyyhkyn kaltaisia paikkalintuja tai lyhyen matkan muuttajia, joiden selviämistä talvien leudontuminen edistää. Niiden pesimäkausi on pidentynyt, ja sepelkyyhky saattaa tehdä Suomen kesän aikana useita pesyeitä.

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksesta hyötyviä lajeja on kuitenkin selvästi vähemmän kuin siitä kärsiviä.

Eurooppalainen tutkimus julkaistiin Global Change Biology -sarjassa. Aleksi Lehikoisen oman tutkimusryhmän tuloksia esitellään Luonnontieteellisessä keskusmuseossa marraskuussa avattavassa Muutosta ilmassa -näyttelyssä.

Kapsky
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt10.3.2014

Ilmaston lämpeneminen ja tehomaatalous uhkaavat monia tuttuja lintulajeja

Muistan hyvin ajan kun pohjois-pohjanmaan metsissä oli enemmän riekkoja kuin hirvikärpäsiä, ei siitä ole kuin 20 vuotta. Metsästystä vasta aloitteleva veljenpoika ei ole sellaista koskaan kokenut, joten nykytila on pojan käsityksen mukaan normaali tilanne. Muutosta ei ole niin helppo sisäistää käytännössä kun ihmisen muisti ulottuu vain sukupolven tai parin verran taaksepäin.
Lue kommentti