Ilmastoa voisi viilentää levittämällä rikkihiukkasia korkealle ilmakehään. Se ei kuitenkaan poista lämmittävää hiilidioksidia. Kuva: GOES Project Science Office/Nasa
Ilmastoa voisi viilentää levittämällä rikkihiukkasia korkealle ilmakehään. Se ei kuitenkaan poista lämmittävää hiilidioksidia. Kuva: GOES Project Science Office/Nasa

Yläilmakehään voidaan suihkuttaa ilmastoa jäähdyttävää rikkidioksidia lentokoneilla. Sen äkillinen lopettaminen johtaisi katastrofiin.

Ilmastonmuokkausta on pitkään tarjottu ensiavuksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Yksi keino on suihkuttaa lentokoneista korkealle ilmakehään kemikaaleja, kuten rikkidioksidia. Sen tuottamat aerosolihiukkaset heijastavat auringon valoa avaruuteen ja ilmasto viilenee.

Näin käy suurten tulivuortenpurkausten yhteydessä. Ne tuottavat ilmakehään tilapäisen rikkikerroksen, mikä viilentää ilmastoa väliaikaisesti.

Ilmastonmuokkaus tarkoittaisi sitä, että tehtävään varustetut lentokoneet lentäisivät päiväntasaajan seudulla 15–20 kilometrin korkeudella suihkuttamassa rikkidioksidia. Se pitäisi toistaa säännöllisesti, sillä pilvi haihtuu noin vuodessa.

Massiivinen ilmastonmuokkaus on kuitenkin arvaamatonta. Jäähdyttäminen voi sekoittaa ilmakehän suihkuvirtauksia ja merivirtoja, kuten ilmaston lämmetessäkin käy. Tämä johtaa puolestaan äärimmäisiin sääilmiöihin.

Rikkiyhdisteet myös heikentävät otsonikerrosta.

Ilmastotutkijat varoittavat nyt uudesta vaarasta Nature Ecology & Evolution -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan. He kirjoittavat, että jos ilmastonmuokkaus aloitetaan, sitä ei välttämättä voida lopettaa.

Syynä on se, että kun aerosolien viilentävä vaikutus lakkaa, ilmasto lämpenee ennalleen niin nopeasti, että eliölajit eivät ehdi sopeutua siihen. Tämä voi johtaa sukupuuttoihin ja myllertää ekosysteemit sekaisin.

Erityisesti tropiikissa lämpeneminen voi käynnistyä jopa kymmenkertaisella tahdilla verrattuna siihen, jos muokkausta ei olisi aloitettukaan.

”Ilmastonmuokkauksen yhtäkkinen pysäytys olisi valtava uhka ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle. Haluammeko ottaa sen riskin?”, kysyy ilmastotieteen professori Alan Robock New Jerseyn Rutgersin yliopistosta tutkimustiedotteessa.

Tutkijat perustavat laskelmansa tilanteeseen, jossa ilmastonmuokkauksen avulla käytännössä kumottaisiin lämpeneminen.

Ilmastoa viilennettäisiin rikkidioksidin suihkutuksilla maailmanlaajuisesti noin yhdellä asteella. Keskilämpötila siis palautettaisiin samalle tasolle kuin ennen teollistumista 1800-luvulla.

Yläilmakehään pitäisi syytää joka vuosi viitisen miljoonaa tonnia rikkidioksidia vuosikymmenien ajan.

Näin voitaisiin ostaa lisäaikaa päästöjen leikkaukseen, mutta keinotekoinen viilennys pitää lopettaa varovaisesti, jotta ei tapahdu katastrofeja.

Tutkijoiden pelkona on, että ilmastonmuokkauksen aiheuttamat mullistukset kuten tulvat saisivat päättäjät vaatimaan muokkauksen lopettamista heti.

Lisäksi ilmastonmuokkauksen liian nopea aloittaminen aiheuttaisi Tyynellämerellä El Niño -ilmiön, josta seuraisi kuivuutta Etelä-Amerikassa.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9116
Liittynyt18.8.2008

Ilmastonmuokkausta olisi vaikea lopettaa

Paitsi hihhuleita, näyttää noiden ilmastoalarmistien joukossa olevan täyshulluja tai irvileukaisia psykopaatteja. Tuollainen temppu vastaa aika pitkälle atomiasevarastojen possauttelun seurauksia. Eikä siinä kaikki. Eipä ole kovin kauaa kun joku aviisi kertoi suunnitelmasta/ehdotuksesta, että Auringon ja Maan väliin pöläytettäisiin kunnon pölypilvi lämpökilveksi. En tiedä oliko joku tutkija tosiaan ja ihan vakavissaan päästänyt julki mokoman mielettömyyden.
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä8868
Liittynyt13.3.2015

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Niihän se on, monesti yksilökeskeisinkin yksilö uskoo tietävänsä kuinka yhteiskuntaa kuuluisi johtaa, on se uskonnonvapaus kamala asia. Parviälyn varassa ajelehtiva demokratia on keskinkertaisuuden ja mitäänsanommattumuuksia molisevien monoistien ymmärtämättön lahko.
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.