Intialaislapsia, joiden viljelijävanhempien kerrotaan tehneen itsemurhan. Kuva: ADNAN ABIDI / Reuters
Intialaislapsia, joiden viljelijävanhempien kerrotaan tehneen itsemurhan. Kuva: ADNAN ABIDI / Reuters

Sadonmenetykset ovat ajaneet yli 59 000 maanviljelijää riistämään itseltään hengen viime vuosikymmeninä Intiassa, yhdysvaltalainen tutkija arvioi.

Ilmaston lämpenemisestä kärsivät ensimmäisenä usein ne köyhien maiden asukkaat, joiden elanto riippuu säästä.

Näin on esimerkiksi Intiassa, jossa puolet maan työväestöstä ahertaa maataloudessa ja jopa kolmasosa työläisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Monsuunisateiden, helleaaltojen ja kuivuuden vaihtelu vaikuttaa suuresti viljasatoihin.

Nyt tutkimus esittää, että lämpötilojen nousu viime vuosikymmeninä on johtanut Intiassa kymmenien tuhansien maanviljelijöiden itsemurhaan, kun viljasatoja on helteen takia menetetty. Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian lehdessä Pnasissa.

Laskelmat on tehnyt yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tutkija Tamma Carleton. Hän vertasi Intian itsemurhatilastoja vuosittaisiin satomääriin ja tarkkaan ilmastodataan vuosina 1967–2013.

Tilastoista nähdään, että kun lämpö nousee yli 20 asteeseen, jokainen yhden asteen nousu aiheuttaa keskimäärin 70 itsemurhaa. Vaikutus näkyy vain kasvukaudella, jolloin helle tuhoaa satoja.

Carleton laskee, että kolmenkymmenen vuoden aikana lämpenevä ilmasto on satojen vähenemisen takia johtanut yli 59 000 itsemurhaan Intiassa.

Kuumuuden aiheuttamat kadot lyövät läpi Intian talouden: huonot sadot nostavat viljan hintaa, imevät perheiden säästöjä ja vähentävät työpaikkoja maataloudesta.

Kurjuuden runtelemat ihmiset ajautuvat itsemurhaan. Useimmiten he ovat miehiä, perheen päitä.

Carleton huomauttaa, että hänen arvionsa itsemurhien määrästä on luultavasti alakanttiin, sillä Intiassa kuolemia ei muutenkaan aina tilastoida.

Lisäksi itsemurhan yritys oli rikoslaissa rangaistava teko vielä vuoteen 2014. Se on vähentänyt entisestään ihmisten halukkuutta ilmoittaa viranomaisille perheenjäsenen kohtalosta.

Intiassa yli 130 000 ihmistä riistää henkensä joka vuosi. Lämpenevän ilmaston osuus tästä on siis vuosittain noin seitsemän prosenttia, Carleton arvioi.

Carleton on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutusta maanviljelykseen ja yhteiskuntien sopeutumiseen myös aiemmassa, Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

SamBody
Seuraa 
Viestejä5785
Liittynyt3.5.2008

Ilmastonmuutos ajaa viljelijöitä itsemurhiin Intiassa

"Intiassa yli 130 000 ihmistä riistää henkensä joka vuosi." Siis väkilukuun suhteutettuna vain puolet siitä mitä Suomessa. Mikähän lie täällä surkeiden säiden osuus? Huhuu tutkijat , nyt tutkimaan! Ja onko syynä ilmastonmuutos - vai muuttumattomuus?
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006

Ilmastonmuutos ajaa viljelijöitä itsemurhiin Intiassa

Köyhyys, joka aiheutuu liian suurista lapsimääristä, saattaa toki selittää myös osan noista itsemurhista?
Lue kommentti

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?