Silakoita Selkämereltä. Tuoreen tutkimuksen mukaan maailman kalansaaliiden kannalta olisi hyvä pitää lämpeneminen alle puolessatoista asteessa. Kuva: Antti Johansson / HS
Silakoita Selkämereltä. Tuoreen tutkimuksen mukaan maailman kalansaaliiden kannalta olisi hyvä pitää lämpeneminen alle puolessatoista asteessa. Kuva: Antti Johansson / HS

Jos ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä enintään 1,5 asteessa, saaliit säilyvät eritoten väkirikkailla seuduilla.

Jokainen celsiusaste, jonka maailma lämpenee, keventää maailman kalansaaliita kolme miljoonaa tonnia vuodessa.

Jos valtiot onnistuvat toteuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen ja pysäyttämään lämpenemisen 1,5 celsiusasteeseen, pyydyksiin jäisi siis kuusi miljoonaa tonnia enemmän kalaa kuin siinä tapauksessa, että keskilämpö kipuaa ennustetut 3,5 astetta.

Näin laskee kanadalais-brittiläinen tutkijakolmikko tiedelehdessä Science.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luvut eivät ehkä kuulosta suurilta, mutta meret ovat osa maailman ruokahuoltoa – erityisesti, kun väkimäärämme tästä vielä kasvaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kalakato tulee koettelemaan ankarimmin juuri niitä alueita, joilla ihmisten elanto on jo nyt vahvasti riippuvainen meren antimista, muistuttaa meribiologi Elisabeth Fulton Sciencessa.

Jotkin meret nimittäin kärsivät lämpenemisestä huomattavasti enemmän kuin toiset.

Esimerkiksi Bengalinlahdella, Siaminlahdella, Etelä-Kiinan merellä sekä Sulun-ja Celebesinmerillä 3,5 asteen lämpeneminen laihduttaisi saalista peräti 47 prosenttia.

Kannat ja lajisto ohenisivat rajusti, kun suuri osa lajeista häviäisi tropiikista kokonaan.

Vain vähäväkisillä arktisilla alueilla 3,5 asteen lämpeneminen saattaisi kasvattaa saaliita.

Kala-apajien tulevaisuuden näkymistä saatiin vihiä tietokonemalleilla.

Tutkija William Cheung Brittiläisen Kolumbian yliopiston Nereus-ohjelmasta kollegoineen mallinsi, mitä tapahtuu 892 kalastetulle lajille ilmaston muuttuessa.

”Merten olojen muutokset, kuten lämpötila ja happipitoisuus, kytkeytyvät voimakkaasti ilmakehän lämpötilaan ja siten hiilidioksidipäästöihin”, tutkijaryhmään kuulunut Thomas Frölicher selittää tiedotteessa.

”Jokaista ilmaan pääsevää hiilidioksiditonnia kohden saalis vähenee huomattavasti”, Frölicher sanoo.

Analyysin mukaan keskilämpötilan nousu 3,5 asteella kutistaisi maailman maksimisaalista kahdeksan prosenttia vuodessa. Jos lämpötila sen sijaan nousee 1,5 astetta, mahdollinen pyynti pienenisi vain 2,5 prosenttia.

Tutkijat korostavat, että arviot ovat alakantissa.

He toivovat, että tulokset innostaisivat päättäjät ja yksityisen sektorin sitoutumaan tiukemmin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

”Jos joku suurimmista hiilidioksidin päästäjämaista lähtee Pariisin sopimuksesta, muiden ponnistelu laimenee”, tutkija Gabriel Reygondeau painottaa tiedotteessa.

”Kyse ei ole siitä, paljonko hyödymme sopimuksesta vaan siitä, paljonko haluamme hävitä”, Reygondeau muotoilee.

Maailman kalansaalis on nykyisin noin 109 miljoonaa tonnia vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla