Imetysflashmob järjestettiin Helsingin rautatieasemalla 2012. Kuva: Kalle Kervinen
Imetysflashmob järjestettiin Helsingin rautatieasemalla 2012. Kuva: Kalle Kervinen

Uusi tutkimus kumoaa aiempaa näyttöä rintaruokinnan kognitiivisista hyödyistä.

Imetyksen tiedetään edistävän monin tavoin vauvan ja äidinkin terveyttä, mutta älykkäämmäksi se ei ilmeisesti lasta tee. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty älyllisiä etuja, mutta ne saattavat johtuvat muista syistä kuin imetyksestä. Tähän viittaa uusi Irlannissa tehty tutkimus.

Tutkimukseen osallistui yli 8000 lasta, joista toisia imetettiin ja toiset saivat äidinmaidonkorviketta. Äitejä ei etukäteen jaettu ryhmiin, vaan he olivat itse vapaasti päättäneet, imettävätkö he ja kuinka paljon.

Tiedetään, että imettäjissä ja ei-imettäjissä on eroja. Imettäjät ovat esimerkiksi yleensä varakkaampia ja koulutetumpia kuin ne äidit, jotka turvautuvat äidinmaidonkorvikkeeseen. Nämä seikat voivat niin ikään vaikuttaa vauvan älylliseen kehitykseen.

Tutkijat poistivat kuitenkin tilastollisin menetelmin esimerkiksi sosiaalisen taustan vaikutuksen ja fokusoivat siten nimenomaan imetyksen osuuteen lasten älyllisessä kehityksessä.

Imettäjät jaettiin eri ryhmiin sen mukaan, kuinka pitkään he olivat antaneet rintaruokintaa. Enemmistöllä aika jäi alle kuukaudeksi. Seuraavaksi suurin ryhmä oli se, joka imetti kuukaudesta puoleen vuotta. Vain viitisen prosenttia jatkoi imetystä yli puoli vuotta.

Lasten yliaktiivisuutta, käyttäytymishäiriöitä, kielellisiä kykyjä ja päättelyä testattiin kaksi kertaa, ensin kolmevuotiaana ja sitten viisivuotiaana. Lasten tekemien testien lisäksi arvioinnissa käytettiin vanhemmilta saatuja tietoja.

Melkein kaikilla mittareilla imetetyt lapset pärjäsivät paremmin kuin imettämättömät. Mutta sen jälkeen kun tutkijat eliminoivat muiden tekijöiden osuuden, imetyksen edut kutistuivat pois.

Vain lasten yliaktiivisuus kolmevuotiaana väheni, jos lapsia oli imetetty yli puoli vuotta. Mitään muita hyötyjä tutkimuksessa ei tullut esiin. Viisivuotiaana imetyksen vaikutus ei näkynyt enää millään mittarilla.

Tutkimuksen julkaisseen Pediatrics-lehden kommenttikirjoituksessa kiinnitettään huomiota aiemmin saatuihin vastakkaisiin tuloksiin. Esimerkiksi kahden vuoden takaisen meta-analyysin mukaan imetys nostaisi tulosta älykkyystestissä 1,76 pistettä. Tämä viittasi siihen, että pientä älyllistä etua imetyksestä kuitenkin koituisi.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?