Avantouinti on yksi harjoituksista, joilla voi koettaa rauhoittaa immuunijärjestelmäänsä. Kuva: Wikimedia Commons
Avantouinti on yksi harjoituksista, joilla voi koettaa rauhoittaa immuunijärjestelmäänsä. Kuva: Wikimedia Commons

Kymmenen päivän treeni rauhoitti elimistön puolustusjärjestelmää.

Autoimmuunisairauksissa, kuten nivelreumassa, elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan. Näiden tautien lääkkeet ovat kalliita, ja niillä on ikäviä sivuvaikutuksia. Siksi olisi hyvä, jos puolustusjärjestelmäänsä voisi edes jonkin verran itse hillitä. Se onnistuu lyhyellä harjoittelulla, osoittavat nyt alankomaalaiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Matthijs Kox Nijmegenin tartuntatautien tutkimuslaitoksesta kollegoineen värväsi tutkimukseensa 30 tervettä miestä, joista 18 arvottiin koulutusryhmään ja 12 kontrolliryhmään.

Tavoitteena oli koettaa aktivoida autonomiseen hermostoon kuuluvaa sympaattista hermostoa, jonka aktivoituminen hillitsee immuunijärjestelmää. Haaste oli kova, sillä yleensä ajatellaan, että niin autonominen hermosto kuin puolustusjärjestelmä ovat ihmisen tahdon ulottumattomissa.

Idea lähti siitä, että Kox oli aiemmin tutkinut erästä hollantilaista, joka halusi rikkoa kylmänsietoennätyksen ja joka oli kehittänyt sitä varten itselleen harjoitusmenetelmän. Se sisälsi meditaatiota, hengitysharjoituksia ja kylmäaltistuksia. Kox havaitsi, että näin ennätystehtailija onnistui vaikuttamaan sympaattiseen hermostoonsa.

Kymmenen päivän ajan koulutusryhmäläisille opetettiin meditaatiota ja hengitystekniikoita, kuten hyperventilaation ja hengenpidätyksen vuorottelua, ja heitä altistettiin kylmyydelle esimerkiksi avantouinnilla ja lumessa seisomisella.

Tavoite onnistui kuin onnistuikin. Koulutusryhmäläisten veren adrenaliinipitoisuus kohosi, mikä on merkki sympaattisen hermoston aktivoitumisesta.

Kun immuunijärjestelmän ärhäkkyyttä testattiin injektoimalla koehenkilöihin pieni määrä kolibakteerin endotoksiinia, koulutusryhmäläisten puolustuksen havaittiin asettuneen tavallista rauhallisempaan tilaan.

Endotoksiini aiheuttaa immuunijärjestelmän reaktioiden tuloksena kuumetta, särkyjä ja huonovointisuutta, mutta koulutusryhmäläisille näitä syntyi vähemmän ja lyhytaikaisemmin kuin kontrolliryhmäläisille. Koulutusryhmäläisten vereen muodostui enemmän tulehdusta hillitseviä ja vähemmän sitä kiihdyttäviä välittäjäaineita kuin kontrolliryhmäläisten.

Tutkijat arvioivat, että pääosa vaikutuksista syntyi hengitysharjoitusten ansiosta. Kylmäaltistustenkaan vaikutuksia ei kuitenkaan voi tämän kokeen perusteella sulkea pois.

Tutkimus osoittaa, että puolustusjärjestelmää voi hillitä keinoilla, jotka ovat melko nopeasti opeteltavissa. Tämä voi tulevaisuudessa vaikuttaa autoimmuunisairauksien hoitoon, Kox ja kollegat arvelevat.