Influenssavirus tarttuu soluihin pintaproteiineillaan hemagglutiniineilla. Kuva: NIH, Wikimedia Commons
Influenssavirus tarttuu soluihin pintaproteiineillaan hemagglutiniineilla. Kuva: NIH, Wikimedia Commons

Se saatiin karsimalla viruksen pintaproteiinia.

Influenssarokote pitää uusia vuosittain siksi, että influenssavirus on niin kova muuntumaan. Esimerkiksi sen tarttumaproteiinin hemagglutiniinin kärkiosa voi muuntua sen verran, etteivät elimistön puolustussolut enää tunnista sitä. Karsimalla hemagglutiniinin pintaa niin, että proteiinin juuriosa paljastuu, saadaan kuitenkin rokote, joka antaa suojan saman influenssaviruksen eri kannoilta. Näin osoittavat taiwanilaiset tutkijat raportissaan Pnas-lehdessä.

Hemagglutiniini on glykoproteiini, eli sen pinnassa on sokeriosia. Juine-Ruey Chen Academia Sinicasta Taipeista kollegoineen perkasi niitä pois ja havaitsi, että parhaan tuloksen saa jättämällä vain yhden sokerin. Silloin proteiinin juuren muuntelematon alue jää sopivasti näkyville.

Yksisokeriseksi karsitusta H1N1-virustyypin hemagglutiniinista valmistettu rokote suojasi kolmen eri H1N1-kannan tarttumiselta hiiriä ja frettejä, jotka ovat influenssatutkimuksen tavanomaisia koe-eläimiä. Rokote stimuloi elimistössä sekä syöjäsoluja, vasta-aineita tuottavia soluja että sairaita soluja tappavia puolustussoluja.

Tällainen rokote yksinkertaistaisi vuosittaista influenssarokotteen tuotantoa jonkin verran. Sen sijaan, että esimerkiksi hemagglutiniinin alatyyppi yhden jokaista muunnosta eli kantaa vastaan pitäisi tehdä oma rokotteensa, näin saataisiin katetuksi H1:n kannat yhdellä versiolla.

Yleisrokotteesta tämäkin olisi kuitenkin vielä kaukana. Influenssaviruksista vaarallisimmalla eli tyyppi A:lla kun on peräti 16 erilaista hemagglutiniinin alatyyppiä. Lisäksi viruksesta on muina tyyppeinä vielä B ja C.