Aallonpituudeltaan näkyvää valoa pidempi infrapuna läpäisee avaruuden pölypilvet niin hyvin, että sillä nähdään pidemmälle ja siis kauemmas menneisyyteen kuin valolla. Mitä sieltä löytyy?
Ainakaan jättiläisgalaksit eivät näytä muuttuneen viiden miljar...

Aallonpituudeltaan näkyvää valoa pidempi infrapuna läpäisee avaruuden pölypilvet niin hyvin, että sillä nähdään pidemmälle ja siis kauemmas menneisyyteen kuin valolla. Mitä sieltä löytyy?

Ainakaan jättiläisgalaksit eivät näytä muuttuneen viiden miljardin vuoden aikana juuri lainkaan, toteaa Petri Väisänen väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa torstaina. Maailmankaikkeuden ikä on luultavasti 10-12 miljardia vuotta, joten tältä kannalta katsoen maailman meno on ollut viime aikoina varsin verkkaista.

Väisänen selvitti galaksikartoituksen lisäksi, millaisia havaintoja on lähivuosina mahdollista tehdä infrapuna-alueella. Uusilla infrapunakaukoputkilla voidaan todennäköisesti mitata niin kaukaista taustakajastusta, etteivät yksittäiset galaksit enää näy siinä erillisinä. Tämä kajastus tuntuu nykymittausten mukaan olevan niin voimakasta, että sen selittämiseen ehkä tarvitaan muutakin kuin tavallisia tähtiä ja galakseja.